Ahaa
, tuumasin. Tältä siis tuntuu saada idea.
Puoli tuntia myöhemmin istuin (alasti – ei tällaisina aikoina ehdi pukeutua) kannettavan ääressä naputtelemassa ideaani tekstieditoriin. Tallensin sen juuri 2008 gradu -tiedostoon.
Toivottavasti tämä ei toistu. Edellisestä kerrasta on sentään turvalliset kolme vuotta.
6 Comments
Tapaustutkimus vaatteettomuuden vaikutuksesta gradun kirjoittamisen etenemiseen.
Eräitä huomioita humanistisen tiedekunnan kesken jääneistä graduista.
Tämän merkinnän alku lupaili jotain niin hyvää, että lattea loppu sai minut melkein aiheuttamaan maanjäristyksen, joka tappaisi ainakin 50 000 kiinalaista.
”Ahaa”, tuumasin. ”Tältä siis tuntuu saada idea.”
Levitin hunajaa ylleni, puin kasvoilleni kumisen Bill Clinton -naamarin ja hiivin isovanhempieni makuuhuonJeesus, mikä minua vaivaa.
Mutta siis, kuitenkin. (Alunperinhän minun piti vain esittää nokkelia arvailuja aiheesta, mutta te olittekin täällä kommenttilokerossa jo tehneet niin.)
Laitoksella on ollut aika liberaali ote aihevalintojen suhteen, mutta luulen että ”Kun Monica Billin sikarin kastoi – eräitä huomioita juutalais-kristillisten huudahdusten funktiosta isovanhepien seksuaalisuutta traumatisoivissa blogikommenteissa kevätkesällä 2008” … tai siis että tämähän on loistava aihe! Siitä voisi kirjoittaa paitsi gradun, myös yhden blogikommentin ja sen jälkeen pekonia.
Ai mitä, hylkäät Kerronnan tekniikat ja nonfiktiiviset lyllyllyyy New Yorkerin ynnynnynnynnyyyssä -kuningasidean?
Järkyttävää.
Ei vaan tarkennan sitä.