Kun useammassa kuin yhdessä laskussa lukee eräpäivän kohdalla ”HETI”, saldo leikkii vuoristorataa ja luvattuja rahoja ei vielä ole, alkaa vatsanpohjasta kylmätä. Mikä siinä on, että vakuutuksetkin maksavat niin monta rahaa? Miksi Visalla tehtyjä ostoksia ei voisi korvata esimerkiksi flatulenssilla? Minkä takia asunnot ovat niin pirhanan kalliita Briteissä?*

Muistin taas myös sen, että vaikka kuinka yritän, tulen olemaan siellä kuin laiskiainen Mariaanien haudassa, ts. erittäin syvällä. Kehittelemässäni kauhuskenaariossa yritän puhua paikallisen joukkoliikennehenkilökunnan kanssa heidän omaa, rentoa kieltänsä, jonka seurauksena päädyn viettämään ensimmäisen yöni hyvin viihtyisässä ojassa jossain päin ei-Walesia.

(Luin juuri Douglas Adamsista kertovaa Don’t Panic -kirjaa, jossa mainittiin herran vuokralukaalin hinnan olleen 17 puntaa viikossa, siis 1970-luvulla. Jos oletetaan, että punnan, markan ja täten myös euron kurssit ovat kehittyneet suunnilleen samassa suhteessa, vastaa tuo vajaan 150 euron kuukausivuokraa. Ja sanovat, että nollakasvulla ei saavutettaisi muuta kuin työttömyyttä.)