Harjoitin aritmetiikkapäätäni ja huomasin, että esseen palauttamiseen on aikaa vielä yli puoli vuorokautta. Siis sehän on aivan julmasti aikaa! Satoja, ellei tuhansia minuutteja! (Oikeasti alle tuhat.) Viisinumeroinen määrä sekunteja. Hitto, puolessa vuorokaudessahan ehtii tehdä vaikka mitä.

Sonja sanoi aiemmin illalla, että näytin ylpeältä kun kerroin esseen kirjoittamisen olevan jumissa. Ei pidä paikkaansa. Tiedostan hyvin, kuinka surullista tälläinen jahkailu on. En vain voi olla huvittumatta tilanteesta.

Kun viime viikolla duunasin tuon kalenterin, tuijottelin liikkuvaa keltaista laatikkoa hyvän aikaa. Vähissä on ilot.

Alan vähitellen toivoa, että aivo toimisi edes öisin.

Tein päätöksen: Ei enää uusia merkintöjä, ennen kuin minulla on 500 sanaa kasassa.

Sanamäärä: 464 (…)