Koska epäilen, että yksikään luennoitsijoistani ei lue blogia, voin nyt kertoa syyn siihen, miksi todella myöhästyin torstaina koulusta.

Sain nimittäin pahanlaatuisen nörtismi-kohtauksen. Näin se tapahtui: Herätyskello soi vähän ennen kymmentä ja läiskäisin snooze-nappulaa. Tämän suorana seurauksena oli se, että kun seuraavan kerran eli noin 10:45 nousin sängystä, tajusin että minulla oli enää 20 minuuttia aikaa ennen luennon alkua. Siispä pikasuihkuun, vaatteet päälle, ei aikaa ottaa edes aamupalaa, kas mutta posti on saapunut, siinä on pussukka, sehän on uusi kännykkäni, tarkistanpa vain ihan äkkiä toimiiko se…

…ja perrrrrr, kellohan on jo puoli kaksitoista. Mikä oli sinänsä aika harmillista, koska minulla oli koko päivänä vain yksi luento, ja sekin oli jo puolivälissä. Paskaakos sitä tässä enää riekkumaan, tuumasin ja palasin kännykkäni pariin. Jos olen aivan rehellinen, niin näpertelin sitä seuraavat neljä tuntia. Onhan tässä Nokia 8310:ssä sentään radio, eikä meillä ollut täällä aikaisemmin radiota. Mainittakoon kuitenkin, että brittiradion tuubapitoisuus on aika lähellä kotoista.

Usean tunnin tuhraaminen nyrkinkokoisen esineen tutkailuun saattaa kuulostaa sinusta naurettavalta, mutta nörtismi on salakavala tauti. Edes naiset eivät ole immuuneja. Sonjakin sanoi, ettei hän ollut koskaan aiemmin ollut kateellinen puhelimesta. So there.

* Nörtismi, kuten hyvin tiedetään, on tauti, joka oireita ovat sairaalloinen kiinnostus kaikkeen piippaavaan ja jonka sivuvaikutuksiin kuuluu pahanhajuinen hiki, akuutti änkyttäminen ja sosiaalisen elämän kuihtuminen.