Opus on rock-journalismia, tuota joukkoviestinnän lajeista harvinaisinta, parhaimmillaan. Malins kertoo turhia nöyristelemättä bändin unelmista ja riidoista, eikä arkaile myöskään haukkua musiikkia paskaksi tarpeen vaatiessa.
Vaikkei mies mikään prosaistinero olekaan, oli minun pakko lukea kirja loppuun yhdeltä istumalta. Siinä kesti neljään aamuyöllä. Toisaalta minä olenkin fani.
Semmoinenkin hieno piirre kirjasessa oli, että se synnytti valtavan himon kuunnella uudestaan kaikkia Moden levyjä, myös niitä hirveitä. Se on jo saavutus.
Comments are closed.