Janne Huttunen kirjoittaa Suomen Kuvalehden numerossa 37/2004 blogeista. Tarkemmin sanottuna hän kirjoittaa päiväkirjamaisista blogeista ja nostaa erityisesti esiin myönteisessä valossa Kanerva Eskolan Agripan. Hyvä niin.

Sen sijaan lievää pöhköyttä edustaa viittaus Dägä dägään, josta sanotaan seuraavaa:

Useimmat blogit ovat katkelmallisia huitaisuja: ”Öh, tulin tuossa puolisen tuntia sitten salibandypoikain treeneistä kotiin, istahdin alas ja keitin itselleni teetä.” (digipelle.net) – – Agrippan teksti on toimitettua, harkittua. Eipä sitä yleensä paljon synnykään.

Implikaatio Samulin tekstin toimittamuudesta osoittaa sen, että Huttunen ei ole ehtinyt lukea Dägää tarpeeksi, tai että hän ei ole ymmärtänyt blogin tekstilajia. Toisekseen: Eikö tukanleikkaajien kuningas kielialueellamme kuitenkin ole Naula?