Entäs jos metaforan valitsisi ötököiden puolelta ja sanoisi kyseessä olevan metamorfoosin? Että ruma toukka koteloitui ja vuosia myöhemmin sieltä pullahti ulos kaunis perhonen? Meinaan vaan, että Lindholmin listaamat tekijät edustavat blogosfäärin media- ja kommentaaripuolta, mutta siellähän tosiaan on sitä neuleblogia ja muuta vastaavaa.
Omasta puolestani sanon syylliseksi Twitterin, jossa olen onnistunut keräämään jotakuinkin saman verran lurkkaajia kuin tällä blogilla on lukijoita. Twitterissä löytää uutta luettavaa ja saa uusia lukijoita, mutta mikä palkitsevinta, jengi kommentoi.
Myönnän olevani silkka Pavlovin koira, joka kaipaa palautetta. Tilannetta ei välttämättä auta se, että olen freelancer, jolta siis puuttuu työyhteisön feedback – nettijuttuihin tulevia kommentteja en jaksa lukea kuin sellaisina päivinä, jolloin on todella hyvä ja itsevarma olo.
Samaa palautteen hinkua muuten havainnollistaa äskeisen työ-merkinnän päivässä saamien kommenttien määrä. Blogissa yksi, Facebookissa 30. Feibu-kommentit olivat vieläpä mainioita.
Mitä yritän sanoa? Ehkä sitä, että tällaiselle (metabloggaamista suomalaisesta blogiskenestä, wau) aika pienen piirin keskustelulle avoin blogosfääri ei ole juuri nyt hedelmällisin ympäristö. Mutta eihän tässä ole ennenkään ollut kiire mihinkään, joten odotellaan, katsellaan ja fiilistellään.
10 Comments
Samaa mieltä siitä, että tietyn tyyppiselle keskustelulle blogit eivät ole nyt se paras paikka. FB:ssa kommentointikynnys tuntuu olevan vaan niin paljon alhaisempi kuin blogissa. Siellä keskustelu käydään enempi ikään kuin tuttujen kesken.
Mielestäni blogeissa on kuitenkin edelleen sekä Twitteriin että Facebookiin verrattuna se hyvä puoli, että tekstit arkistoituvat nätisti ja ovat sitten jälkikäteenkin löydettävissä ja linkattavissa. Eli se keskustelu voi sitten kantaa kenties pidempään.
Ja onhan blogiskenessä kieltämättä aktiivista keskustelua tietyissä piireissä.
Jaaha, että meitsin hiano kommentti ei sitten ollu mainio vai? Häh?
K, eiku lause pitää ymmärtää niin, että oletusarvoisesti Feibussa ölistäisiin vain tyhjänpäiväisiä, joten hyvä kommenttiketju oli poikkeus. Sähän olet sataprosenttista laatua varpaista napaan saakka.
Joo, kyllä se vaan niin on, etten juuri viitsi blogiin henkilökohtaisia kirjoitella. Useimmat jutut on kuitenkin mahdollista tiivistää Twitter-mittaan.
Blogiin voi sitten naputella sellaiset jutut, jotka a) haluaa itse löytää myöhemmin ja b) joita ihan oikeasti joku muu haluaa joskus myöhemmin lukea. Omalla kohdallani esimerkiksi hyvät reseptit, jotka paitsi ovat omaa arkistoa, myös tuottavat mulle joitakin kymppejä kuussa AdSensestä.
Henkilökohtaisuuksista ei siis huvita bloggailla, siihen Facebook tuntuu vaan niin paljon paremmalta kanavalta just nyt.
Tätä merkintää ei ole Facebookissa kommentoitu, mutta parit Liket se sai. Hmhm.
Sulopuistoa on kyllä löytynyt viime aikoina netistä yksikkömäärin mitattuna enemmän kuin taannoin, mutta matsku on ollut vähemmän originaalia, edelleenvälitetyn informaation rikastuskerroin pieni ja hieno persoona enemmän piilossa… heitä nuo linkkilistat helvettiin ja bloggaa kunnolla. Prkl.
Pata kattilaa, dude, pata kattilaa. Ihan sinua ajatellen (tosi juttu) sekä sivupalkissa että jokaisen merkinnän perässä on linkki rss-syötteeseen, josta linkkimerkinnät puuttuvat. Käytä sitä.
Ollis: Hehe, myönnän! Linkkikoosteeton on kyllä tilauksessa, kunhan murisen 😉
Saa muuten nähdä josko blogikommentointini elpyisi iPhonen myötä. Paljon tulee luettuna mobiilina, mutta Noksulla kaksi kolmesta vaivalla näpytetystä kommentista menee jostain syystä vituiksi, joten ei aina jaksa.
You are too mobile for your own good.