Ensinnäkin Sonja sai työpaikan. Tai on siitä jo kaksi viikkoa. Hän on töissä ison toimistorakennuksen työmaaruokalassa. Palkka on minimi (eli 4,20 puntaa / tunti) ja vuoro alkaa 6.30.
Toisekseen opinnot. Minulla on kuusi tuntia luentoja viikossa ja päälle kolme tuntia seminaari-istuntoja joka toinen viikko. Melkoista sluibailua siis. Ensimmäiset esseettehtävät on nyt jaettu. Tehtävät ovat melko rajoitettuja ja juttujen laajuuskin on hallittava (sellaista 1000-3000 sanaa).
En tunne ”koulusta” ketään paitsi yhden japanilaisen ja yhden hongkongilaisen tytön. Tai no tiedän nimeltä yhden kymrinpuhujan, mutta Garethiin törmää vain toisinaan. Tämä kaikki tarkoittaa käytännössä sitä, että seminaariryhmissä olen yleensä kolmas (tai viides tai kuudes) pyörä, joka kuunteli mm. maanantaina mielenkiintoisia tarinoita töistäpinnaamisesta ja pankkikortin luottorajan kiusaamisesta baari-iltana.
Kämppisten kanssa tulee hengailtua kotona. Owenilla eli kiinalaisella koulupojitsulla on läppärissään DVD-asema, mitä on tullut jo hieman hyödynnettyä. Meillä olisi suunnitelmissa mennä lauantaina porukalla (Owen + Dan + Sonja + mie) syömään ja sitten elokuviin (katsomaan Catch Me If You Can, jos on pakko tietää – en minä sitä valinnut).
Että melko ennustettavasti menee. Ei hullumpaa, kuitenkaan.
Comments are closed.