Mielenkiintoinen (minusta se oli!) lipsahdus lehtijutun lauseiden logiikassa oli Observer Magazinessa.

Juttu kertoi Trishasta, paikallisesta ällö-talkkarin juontajasta (à la Ricki Lake, junou). Erinäisistä syistä johtuen Australian terveysministeri kehoitti Trishaa käymään HIV-testissä hänen puolisonsa kuoleman jälkeen. Seuraava kappale alkaa: Luckily the HIV test was negative, because by this time she was married to her second husband, Mark Greive… Saatan lukea tekstiä liian kirjaimellisesti1, mutta mitä ihmettä tuo kausaalirakenne tuossa tekee?

Tässä jutussa oli kuitenkin niin paljon piristäviä puolia, että päästämme nyt kollektiivisesti Lynn Barberin pälkähästä. Vai mitä sanot seuraavista otteista?

[S]he certainly cuts a very glamorous figure as she strides into Norvich’s answer to the Groucho Club, telling me that I will love the Caesar salad. (This is my first hint that her intuition is not always infallible.)

She was recently offered Blind Date [~Napakymppi], but told them ’I don’t do game shows’ – she still sees herself as a serious journalist.

She went on so long about her superiority to the womanhood of Norfolk that I eventually got fed up and snapped, ’Try not to make me hate you.’

Toisekseen, olipa miellyttävää nähdä televisiouutisissa vaihteeksi jotain muutakin kuin blitzanalysisiä (enkös keksinytkin hienon sanan?) ja merijalkaväkeä, jotka huutavat ”jeah!”, kun lankaohjattu ohjus lentää sisään rakennukseen ja räjäyttää koko huushollin tuhannen päreiksi, tappaen tai haavoittaen samalla sisällä olevia ihmisiä pahan akselin palvelijoita2. Nimittäin Channel 4:n uutisankkuri jutteli mukavia jenkkiläisen diplomaatin kanssa, ja kysyi Juuri Sen Kysymyksen: eikö ole tekopyhää valittaa amerikkalaisten sotavankien kohtelusta (eli näyttämisestä telkkarissa), kun Guantanamon lahdella on vieläkin huomattava määrä ei-sotavankeja epämääräisissä oloissa ja epämääräisen ajan? Vastaus tähän oli tietenkin me emme nyt puhu Guantanamosta, minkä voidaan ymmärtää tarkoittavan emme halua puhua siitä, koska se on niin pirun kiusallista.

1: Sattuipa kerran kauan aikaa sitten niin, että naureskelin Lenny Kravitzin biisin lyriikoille. It ain’t over till it’s over, Lenny lauloi. Hahaa, vahingoniloitsin, eikö tuo riemuidiootti ole viksumpaa ilmausta keksinyt? Mutta myöhemmin Oskari kertoi minulle, että kyseinen fraasi vastaa suunnilleen suomen ”ei nuolaista ennen kuin tipahtaa”-idiomia. Otin tästä opikseni, mutten ole koskaan myöntänyt sitä kenellekään. En yleensäkään myönnä vaihtaneeni mielipidettä. Siitä saa finnejä.

2: Tähän liittyen tulipa mieleen, että Kimmo kertoi erään nimeltämainitsemattoman lehden käyttäneen kuvatekstiä hyvän akselin sotilaat valmistautumassa (kuvassa oli joku supertreenattu tappokone, mutta univormunsa ei vain ollut irakilainen).