Wau.
BSG:stä on tullut lyhyessä ajassa koko Scifi Channelin lippulaiva, enkä yhtään ihmettele. Tupla-avausjakson aikana käsitellään muun muassa kuolemantuomion, terrorismin ja kiduttamisen oikeutusta sekä miehityshallinnon ongelmia tavalla, joka saattaa lähes kaikki muut telkkarin draamasarjat häpeään. Irak- ja natsiviittaukset ovat selkeästi esillä. Miten voi olla, että näin ajankohtaisista teemoista puhutaan melodramaattisessa avaruusoopperassa? En tiedä, mutta niin vain on.
Sarjan ensimmäinen kausi oli uraauurtava, mutta huomasin välillä ihmetteleväni Ron D. Mooren ja kumppaneiden aivoituksia. Sarja tuntui kovin yksisilmäiseltä asevoimien ylistykseltä ja sarjan sävy oli hypervakava. Toisaalta ensimmäisen kauden lopetus oli cliffhanger vailla vertaa.
Toisella tuotantokaudella meno rauhoittui ja skaala laajeni. Sarjan keskeiset teemat alkoivat nousta esiin aivan uudella tavalla, kun jaksoja oli enemmän eikä jokaisen täytynyt viedä tarinaa eteenpäin samalla hektisellä temmolla. Kakkosen päätösjaksossa kylvettiin siemeniä, joiden tuotoksista saatiin nauttia jo heti kolmoskauden alkajaisiksi: monet hahmoista ovat muuttuneet herkullisella tavalla lähes päinvastaisiksi, mikä on tuonut hahmoihin tuoreutta ja uutta näkökulmaa.
Star Trek on eittämättä maailman kuuluisin ja vaikutusvaltaisin telkkarissa nähty scifi-sarja. Firefly oli hienointa avaruusseikkailua, mitä 2000-luvulla on nähty. Mutta uusi Galactica on pyyhkii niillä molemmilla lattiaa, sillä se on rohkea — moraalisesti, draaman, henkilöiden ja toteutuksen puolesta — tavalla, jota ei ole nähty koskaan aiemmin.
Lyhyesti sanottuna: Battlestar Galactica on paras koskaan tehty scifi-sarja.
15 Comments
Ei pelkästään paras sci-fi-sarja, vaan se tunkeutuu draamallaan myös ihan tavallisten sarjojen alueelle tavalla, joka aiheuttaa minussa tarpeen loukkaantua, kun joku ei viitsi katsoa hyvää scifiä vain siksi että ”se ei ole totta”. Ja Prison Break muka on?
Hah hah haa.
Itse olin myös tuon s03e01 ja 02 :sen jälkeen tarkoitus postata kirjoitus lähes samoilla sanoilla. Mutta kuten Kriisi kirjoittaa niin lähtisin itsekin ehkä sille linjalle että BSG voi mahdollisesti olla jopa parasta taiteellis-intellektuaalia tv-viihdettä kautta aikain!?
Tiesitkö että Moore ansaitsi kannuksensa juuri Star Trekin parissa?
Tekee vihaiseksi että maailmassa ei ole enempää samanlaista älykkyyttä kuin on osattu kammeta pelkkään yhteen episodiin BSG:tä ja toisaalta iloitsen että sen perusteella toivoa vielä kuitenkin on.
Nudisti, re: Moore – jep, miehestä oli hyvä henkilökuva NYTimesissä taannoin.
Minä en julistaisi BSG:tä silti ihan vielä parhaaksi sarjaksi kautta aikain, sillä onhan siinä ongelmansa. Näyttelijät ja dialogi eivät välttämättä ole niistä pienimpiä, sillä vakavuus kasvaa välillä melodramaattisuudeksi.
Sitä paitsi Sopranosilla ja Six Feet Underilla on omat lokeronsa sydämessäni.
Ja joku kertoi, että telkkarisarjoja tehtiin myös muualla maailmassa, jopa ennen 1990-lukua. Mitä lie Pottereita ja muita.
No joo, mutta onhan Star Trek kuitenkin (se alkuperäinen) tuonut muassaan myös ajankohtaisia aiheita ja rikkonut rajoja. Tummahipiäiset näyttelijät ja noin, mikä taas tavallaan on tosi kova juttu. Mutta Kalaktikahan rokkaa kyllä.
No jopas on tehty parhaita sarjoja ikinä. Ahlroth hehkutti justiinsa Lostia samassa hengessä, paitsi ei tietenkään scifinä.
Taitaa olla hyvä televisiovuosi, tai -vuosikymmen.
Jatkuvajuonisia draamasarjoja ei ole tehty Jenkeissä koskaan aiemmin yhtä paljon ja yhtä hyvin, että siinä mielessä voidaan puhua jonkinlaisesta kulta-ajasta. Tietysti ajallisesti otos on vähän pieni, mutta muutama ehdoton kultakimpale on jo löydetty.
Lost on pioneerina varmasti kannuksensa ansainnut, mutta ei se minusta koskaan niin käänteentekevä sarja ole ollut. Mitä nyt pirullisen tehokas koukuttaja ja mitä parhainta ajanhukkaa.
Silti BSG tuntuu fiksummalta show’lta, ehkä juuri kikkailun puuttumisen takia.
Huh huh:
Olli: ”…miehestä oli hyvä henkilökuva NYTimesissä taannoin.”
Loistava artikkeli. Mutta joo tietenkin on muitakin hyviä, loistavia sarjoja. Sopranosit ja Six Feet Underit eivät koskaan ole pahemmin olleet katselulistallani niin en niitä kommentoi sen kummemmin.
Perusteluni siitä miksi BSG on äärimmäisen hyvä, heikkouksineenkin, joita väistämättä löytyy lähes kaikesta, olisivat niin kauaskantoiset että en jaksa sitä tässä alkaa tehdä. Tyydyn vain viittaamaan, tekniseen osaamiseen visuaalisuuden ja tarinankerronnan saralla, ohjaamiseen tuottamiseen. Siihen että se on sci-fiä, mutta ennen kaikkea aiheiden multikulmaisesta käsittelystä. BSG ei pidä katsojaansa tyhmänä, BSG:n tekijöillä ei johtoportaassakaan tunnu olevan motiivina viedä katsojaa salassa jonnekin minne häntä ei ruudulla olla viemässä.
Niin loistavaa agentti-viihdettä kuin 24 tuntia on, sarja missä on huomattavasti enemmän teknisiä dramaattisen kerronnan ongelmia kuin esim. BSG:ssä. Niin kun on tiedossa että sarjaa tuottava yhtiö FOX on istuvan presidentin äänitorvi, ei voi olla näkemättä vaikutusyrityksiä katsojien psyykeen.
Lost oli(!) hyvä ja kolmoskauden ensimmäiset minuutit oli väkeviä, ehkä juuri tämä vaikutti siihen että vaikka kuinka yritin olla pitämättä jaksosta, päädyin pitämään sitä erinomaisena suorituksena. Mutta faktahan on että LOSTin lähtökohdat ovat olleen hämärän peitossa myös tekijöiltä sarjan kehittelyvaiheessa. Ja tämä näkyy ruudulla, sarja polkee paikoillaan, se ei uskalla viedä katsojaa älykkäästi eteenpäin koska silloin siltä loppuisi ideat, ideat jotka eivät ole tekijöilläkään tiedossa. Samoin Abrahams toimi myös ultra-ällössä ”isän tyttö” Aliaksessa, teki yhden kauden ja teki Dallasit ja starttasi sarjan uudestaan.
BSG:ssä on niin paljon ajatusta ja ideaa että eteenpäin viemisessä ei tahdo pysyä perässä, tekijöillä on vahva visio, eivätkä he yritä katsojamäärien vähentymisen pelossa pitää sarjan kehittelyä paikoillaan. Milloin olette koskaan ikinä nähneet minkään televisiosarjan päättyvän kuten BSG:n kakkoskausi päättyy? Kun katsoin sitä ajattelin hieman ennen loppua, että: ”voi helvetti nyt se tulee se perus cliffhangeri!”, mutta se tulikin tavalla joka heitti kaiken totaalisesti raiteiltaan, ei turvallisesti vaan, niin että se haastoi sinut ajattelemaan että voiko ja miksi ei noin saisi tehdä. Se haastoi sinut ikään kuin mukaan sarjan pidemmän aika-välin kehittelyyn. Että: ”joo okei noin kun teitte, niin mullei ole mitään hajua siitä, että mitä kesän jälkeen alkaa tapahtuun ja olen aidosti kiinnostunut tulevasta. Enkä vaan fanittamisen takia vaikka season end olikin vähän nihkeä”. Heh vähän niin kuin kävi LOSTissa. LOSTissa kaikki se season kakkosen odottelu päättyi epätyydyttävästi, perinteisesti, ei haastavasti, ei kiinnostavasti. Kolmas kausi nyt taas selvitetään jotain mitä kauden lopussa ei olekaan tarkoitus paljastaa, vaikka toisin koko kausi muka toitotetaan mediassa. Mutta joo LOST on omalla tavallaan hyvä ja onnistuessaan loistava, mutta kokonaisuutena ei ykkönen. Varsinkin kun kolmas kausi tulee nyt ilmeisesti pyörittämään samaa ideaa mutta vain ”toisten” näkökulmasta ja seasonin loppua kohde ollaan pääsemässä tod. näk. sen saman totuuden jäljille missä oltiin jo kakkos seasonin lopussa, mutta mitä ei sitten koskaan tullutkaan. Mutta let’s wait and see, ehkä neljäs kausi lunastaa odotukset, rahastajat hykertelee….
Juha: ”No joo, mutta onhan Star Trek kuitenkin (se alkuperäinen) tuonut muassaan myös ajankohtaisia aiheita ja rikkonut rajoja. Tummahipiäiset näyttelijät ja noin, mikä taas tavallaan on tosi kova juttu. Mutta Kalaktikahan rokkaa kyllä.”
Juha tämä on ajalleen totta. Mietin tuossa yksipäivä että onko tämä (http://www.youtube.com/watch?v=9t0z04Qz61Q) Old Spice -mainos samanlaista aikakautensa huumoria kuin mitä on nykyiset AXE -mainokset? Koska sellaisenaan tuosta ei ota ihan selvää onko se totista vai ironista, mutta todennäköisesti totista. Nykyiset edustavat tietenkin sellaista huumoria mihin ei aikoinaan olisi vallitsevissa olosuhteissa varmasti pystytty. Joten vaikka esim. Star Trek (The Original series) oli raja-aitojen rikkoja omassa ajassaan, niin siitä on vielä matkaa siihen mitä on mahdollista saavuttaa kun niitä raja-aitoja pusketaan entisestään vapauttamaan ihmismielen tietoisuutta vihreämmille verannoille. BSG tekee tätä ajalleen parhaalla mahdollisella tavalla, niin että se puskee konventioiden rajoista aina reippaasti hieman yli. Älyllinen orgasmi tulee saavutetuksi, heh.
Teppo: ”No jopas on tehty parhaita sarjoja ikinä.”, ”Taitaa olla hyvä televisiovuosi, tai -vuosikymmen.”
Olen omissa kirjoituksissa kysellyt juuri tätä että onko asiat nykyään paremmin kuin ennen ja kyllähän ne ovat. Elämme tiedon ja vapauden kannalta parasta aikaa verrattuna menneisyyteen. Sitten on tietenkin toinen asia että jokainen n.20-30 kympin tietämillä oleva sukupolvi tutkitusti yleensä aina tuntee olevansa jonkin suuren kynnyksellä. Joskus voi olla niin että historia viimeistään osoittaa että todellisuudessa he olivatkin, esim. 60 luvun kukkaisvallankumous, joka tosin kuoli pois.
Minun ei tarvitse luottaa yksin uskooni siinä että mikrosiru ja www- tulevat ja ovat radikaalisti vaikuttaneet yhteiskuntamme muokkautumiseen, asiaa on tutkittu. Tämän aikakauden tietoisuuden lisääntymien on johtanut siihen että ihmiset eivät enää kuluta eli osta sitä samaa vanhaa paskaa, vaan tahtovat parempaa (Näin on tietenkin ollut kulutusyhteiskunnassa suotuisissa olosuhteissa aina). Tuottajat eli raha vastaa ja tekee teoksia mitä ihmiset haluavat. Pornoteollisuus on paras esimerkki teollisuudenalasta mikä haluaa kaikella tavalla parantaa tuotteidensa ja kuluttajan välistä suhdetta, saatavuutta ja toiminnallisuutta. Pornoteollisuus suhtautuu kuluttajaansa avoimemmin kuin esim. Hollywood tai politiikka. Se ei yritä holhota, jos kuluttaja haluaa kenkä fetissi pätkiä, se tarjoaa niitä, eikä ala moralisoimaan. Luonnollisestikin rajoitteita on hyvä olla teollisuudella itsellään tarjonnassa, kuin myös ihmisillä ja yhteiskunnalla.
Mitä olisikaan tapahtunut VHS:lle jos ei olisi pornoa, internetkään tuskin olisi saavuttanut nykyistä laajuuttaan niin nopeasti ilman pornoa. Myös se että Hollywoodissa on osittain lisääntyneiden vaatimusten, mutta osittain ikäpolvenvaihdoksen takia noussut entisiä faneja tekemään elokuvia, johtanut siihen että tuotokset eivät ole enää niin tyhmiä ja aliarvioivia. Esim. BSG:n Moore on Tarantinon ja Peter Jacksonin lisäksi oiva esimerkki tästä.
OT:
Trailereiden perusteella odotan uutta James Bondia eli Casino Royalea sekä Frank Millerin 300 graafisen novellin filmi adaptaatiota kuin kuuta nousevaa. Myös Aronofskyn The Fountainia, mutta se on kummallisesti saanut osakseen erittäin negatiivista vastaanottoa filmifestareilla, tosin samoin kuulemma kävi Requiem for a Dream pätkän kanssa.
Olli: ”Lyhyesti sanottuna: Battlestar Galactica on paras koskaan tehty scifi-sarja.”
Nudisti: ”Siihen että se on sci-fiä[…]”
Onko se scifiä?
Minä olen pitänyt Taistelupalneetta Kalaktikan uusinnasta, nähneenä sen mitä telkasta on tullut. Itseeni aika helposti uppoaa se, miltä sarja/elokuva/kirja/mikävaan näyttää, enkä aina analysoi kovin syvälle. Yhden ystävän kanssa on tullut sitten väännettyä BSG:sta, hän kun on suhtautunut siihen nuivasti siksi, että se ei oikeastaan ole scifiä, vaan avaruusalukseen sijoittuvaa poliisi-/sotilas-/politiikkajännitystä.
Vaan scifin määrittely nyt on loputon suo, enkä siihen mielelläni lähde. Ehkä sitä itsekin huomaan kaivanneeni jotain kapeammin teemoiltaan scifiä tv-sarjaa sitten kun sellainen kävelee eteen.
Niin, lisäys edelliseen: eipä se kaveri nuivasti sarjoihin siksi suhtaudu että ne eivät ole scifiä, vaan siihen jos niistä puhutaan perusteetta scifinä.
Miun kirjoituksen premissinä oli, että Galactica edustaa sitä scifin nurkkausta, jossa kommentoidaan nykyaikaa paikkaa/aikaa vaihtamalla (kuten vaikka Thomas Moren Utopia). Scifiä se on siis siksi, ettei sarja tapahdu Yhdysvalloissa tai Irakissa vuonna 2006.
Avaruusvimputtimia en pidä tässä yhteydessä kovin oleellisena genretaksonomian kannalta.
Valitettavasti ne avaruusvimputtimet saavat jotkut nousemaan takajaloilleen ja kategorisesti kieltäytymään katsomisesta sillä ”mutkun sitä ei ole olemassa”-argumentilla. Kertoisko joku mulle miten sellaisen ihmisen todellisuudentaju rakentuu?
Argumentti luonnollisesti ärsyttää, koska omasta mielestäni mitenm niin joku galactica on ”vähemmän oikeaa” kuin vaikkapa joku 24 tai – herra paratkoon – Lost kaikkine ihmeellisyyksineen? Ilmeisesti vain ja ainoastaan ne avaruusvimputtimet vaikuttavat?
[…] Ai niin, muistelin että Taistelupalneetta Kalaktikan fundeeramiseen vaikuttanee jokin netissä lukemani, ja tajusin että olen yrittänyt muotoilla ylläolevaa aika huonolla menestyksellä aiemmin kommentoidessani Olli S:ää, joka kirjoitti ammoin sarjan parhaudesta. Minähän en sinänsä mistään mitään tiedä, kun katson sarjoja sitä mukaa kun ne Suomen telkasta tulevat. […]
Viiveellä sarjasta syttyneenä huomasin tavallaan jatkavani tätä keskustelua lokissani: http://rajalla.eskapismi.org/?p=159
Toivottavasti hype ei syö nautintoa, minä kun katson telkan tahdissa…
[…] Galactica ei pelkästään pitänyt tasoa yllä vaan petrasi sitä. Kolmannen kauden avausjaksot olivat parasta tv-scifiä vuosiin ja vaikka loistavan alun jälkeen taso tietenkin lässähti, nytkäytettiin loppupuolella sarjan […]
Scifi eli SCIence FIction, eli Tieteis- Kirjallisuus, TV-sarjaan liittyen laitan tämän linkin koska se oli mielestäni hyvä.
Tässä.L. Ron Hubbard -romaaniin perustuva esittely:
http://www.youtube.com/watch?v=xtEvfmkM7RA
Scifi TV-sarjoista oma mielipide on että ne on aina olleet mulle lieviä pettymyksiä verrattuna elokuviin, joskin Star Trek oli jossain vaiheessa kiinnostava. Uuutta BSG:tä en ole nähnyt.