- http://www.google.com/search?q=lehti
- marraskuussa koko samizdat.info-domainissa 36919 uniikkia vierailijaa, 139781 visiittiä, 310647 sivua, 511271 hittiä ja 8,2 gigaa
Tuli tässä irtoajatuksena mieleen, että Suomessa journalistisen blogin ja perinteisen journalismin erottanee tällä hetkellä parhaiten siitä, että jälkimmäisen eteen ei ole tehty yhtään ylimääräistä työtä (Vaasalaisia on poikkeus sääntöön*).
Hesarin blogit ovat minusta hitsin kiinnostavia, mutta ainakaan vielä niiden eteen ei tehdä tippaakaan uutta journalistista työtä. Hämäläisen ansiokkaat analyysit ovat tavallisten juttukeikkojen ja taustatyön ylimäärää, Meriläinen kirjoittaa ensimmäisen asteen mediakritiikkiä ja tieteen lössi vouhkaa netistä tai kirjoista. Kaikki sellaista kamaa, jota tavisbloggaajatkin voivat tehdä.
Kamoon! Pistäkää vähän Erkon rahaa haisemaan. Soittakaa puheluita. Tehkää tietokantahakuja. Vaatikaa kopioita dokumenteista. Tällä puolen lasipalatsia siihen ei ole euroja. Aikaa kyllä löytyy, ja sitä voikin käyttää rahan korvikkeena tavalla, joka tuottaa usein erittäin laadukasta luettavaa. Toisinaan vaan tarvitaan vähän reportingia sanan anglo-amerikkalaisessa merkityksessä. Sillä kuka tietää: ehkäpä kansalaisetkin ottavat vähitellen mallia journalisteista, ja alkavat synnyttää uutta tietoa. Minä ainakin uskon siihen.
*: Totta kai niitä löytyy enemmänkin. Tämä oli vain provokaatio.
Edit 19.9.2006: Merkistöongelma korjattu. Suomeksi: linkit toimivat. Kiitos vaasalaiselle huomautuksesta.
Tulokset 1 – 10 noin 28 osuman joukosta muistuttaen sivustoa lehtilehti.fi/
Te olette kaikki niin paljon Lehden narttuja.
Tommi kirjoitti blogimaailman kasvusta, josta intoutuneena kävin katsomassa, mitä archive.org tietää blogini historiasta. Sieltähän löytyi muun muassa hetki, jolloin tajusin olevani osa yhteisöä, eli huhtikuun 3. päivä 2003:
Kas. Vaihteeksi taasen iskin Googleen nimeni (sanovat sitä egogooglaamiseksi), ja mitäs kone sylkikään? Sieltähän tuli vastaan Brainal Meltdown, jossa minun nimeni killuu ”Viileet blogit”-väliotsakkeen alla. Olen otettu.
Tästä inspiroituneena lähdin kahlailemaan läpi Pinseria, ihan vain ihmetyksen vuoksi. Jummijammi, tuo on kyllä melkoinen vekotin � se osaa luoda esim. bloginaapuruston ja tietenkin sinne voi luoda oman blogilistan. Luojan kiitos ei ole kämpillä nettiyhteytta, muuten menisi ikä ja terveys kun pitaisi lukea nuo kaikki lapi.
Meinaako tämä nyt sita, etta olen mukana skenessä?
Tää on nyt ilmeisesti joku perjantainelonen? (En ole aiemmin tehnyt, niin en tiedä.)
Vastaan:
Mikähän perse siinäkin on, että kiroiluttaa aivan helvetisti tänään?
Ehkä kaikki eivät sitten ilmoitakaan automaattisesti blogejaan Blogilistalle. Näin voinee päätellä siitä, että ”miun blogit” -kohdassa roikkuu tällä hetkellä useampikin ei-oma tuotos.
Lukekaa. Levittäkää sanaa. Hirmuisen kiva olisi, jos kirjoittajat kävisivät siirtämässä bloginsa omille tunnuksilleen, vaikka eihän sillä mitään käytännön väliä ole.
Edit 18.10.2005: Miulla ei ole toimituksellista selkärankaa.
Moikkelis-poikkelis. Väänsin rekisteröintivipua, eli nyt kaikki taavitsaiset ja muut hintelät nuoriso-puorison edustajat voi käydä luomassa itselleen tunnarin ihan vain Ollin blogissa kommentointia varten.
(Ooh! huokaa kansa.)
Pointsi on siinä, että rekisteröityneiden ihmisten kommentit näkyvät jotenkin automaagisesti hienommin kuin anonyymien pellein’, ja jos oikein hyvin käy, kommentteja moderoiva softapätkä osaa päästää rekisteröityjen käyttäjien aivopierut heti sivuille.
Tai sitten ei.
Haukuimme irkissä ohimennen muita bloggaajia, kun Ville lausui seuraavaa:
11:00 <@Sbikh> Mutta. Aika varmasti kyllä tilaisin, jos eivät löytyisi helposti top-listalta.
11:03 <@Sbikh> Ensimmäiseltä sivulta: Lehti, Kasa, Tommipommi, Peter Elk, Tiedemies, Soopa ja Markun verkkoloki
Siinäpä mainio idea! (No, Ville varmaan tarkoitti jotain muuta, mutta miun ideat on miun ideoita.) Siispä blogilistan sijoilta 1.–101. olen tilannut seuraavat:
Ihan kaikkia en kyllä lue säännöllisesti, mutta sehän on aivan eri asia. Seuraavassa jaksossa sitten sijat 102. ja eteenpäin.
*: Ihan tosissaan: Jos kaikki marjastamisesta matkakertomuksiin ja nenänkaivuusta nänninipistimiin on kansalaisjournalismia, mitä helvettiä se sana tarkoittaa?
Palautin joku aika sitten AHBoSG:in top-listalle. Siellä se nyt möllöttää, jossain kahdensadan puolivälin tienoilla. Olen siis päässyt yli suosioneuroosistani, ja näpyttelen tänne aika ajoin ihan vain omaksi ilokseni.
Varsinaisesti asia oli kuitenkin se, että blogilistan mukaan tilaajia on 43. Se on käsittämättömän paljon. Se on — tarkemmin ajateltuna — varmasti jonkin sortin pyöristysvirhe tai auringonpilkkuongelma (cf. BOFH excuse generator).
Oli miten oli, se on myös mahdottoman hauska luku. Oletettavasti kaverit, sukulaiset ja muutama bloginaapuri (tjaa, tuo toimintohan taitaakin listalta vielä puuttua) muodostavat lukijakuntani ytimen, mutta tuohon massaan mahtunee myös muutama tuntematon. Miulla ei ole oikeastaan aavistustakaan siitä, miksi siekin juuri nyt tätä luet, mutta on se silti hauskaa.
Piristävää.
Ihan mahdottoman piristävää. Siitä tulee melkeinpä sellainen olo, että pitäisi blogata ahkerammin. Heikkona hetkenä tässä tuumasin, että voisin tietenkin luvata päivittäväni blogia useammin tämän syksyn mittaan, sillä elämässäni on tapahtunut ja tapahtuu kaikennäköistä jänskää. (Uuu! he huokaavat.) Mutta olen viisastunut entisistä sen verran, että en lupaa.
Oli kiva nähdä sinua täällä taas. Nyt pitäisi tehdä kai työskennellä taas hetkinen, että ehdin illkasi kesätoimittajien päätöspippaloihin.
Tuota niin. Tämä tuntuu välillä unohtavan, että CSS-tiedostoa saa lukea. Vika korjaantuu, kun käyn kirjautumassa blogiin.
Onko vika selaimessani vai bugaako muillakin?