Risan jääkaapin saaga jatkuu. Tänään mahtava huoltomies tuli paikalle, kiroili katsoessaan piharakennuksen purkua ja toi uuden kaapin. Vinkkasi myös, että voisimme saada kunnollisen pakastimellisen yksilön tuon tilalle, kunhan vain pyytäisimme. Mostest excellent.

Hienoa tai siis ällöttävää oli se, että kaapista löytyi kaksi kaveria, joille olisi voinut antaa nimen ja sotun. Toinen oli helmikuinen krem fres ja toinen maaliskuinen vaniljakastike. Hyi yäk.

… on hajonnut jääkaappi.

Saatanan saatana.

Piti saada kahteen kirjekuoreen perjantain postileima. Loppujen lopuksi aikaa jäi ruhtinaalliset 20 minuuttia, eli minkäänlaista paniikkia ei päässyt syntymään.

Toisella kuorella hain elokuva- ja tv-käsikirjoittamisen ja toisella esikoistietokirjailijan apurahaa. Viime vuonna TaiK-visiitti pysähtyi haastatteluihin, eli en koskaan päässyt itse pääsykokeeseen asti. Tietokirjailemista puolestaan kokeilen ensimmäistä kertaa, kuten esikoiskirjailija-epiteetistä voinee päätellä.

Kuorien pitäisi synnyttää reaktioita noin kahden kuukauden päästä. Jäämme odottamaan.

Lotta Huvinen on KKK-ohjelman projektipäällikkö, kertoo meille Aikakauslehtien Liitto.

Kyllä, Saksa ei kyennyt imemään halpahintaista sarkasmia kehostani! Matkalta on läjä muistiinpanoja, muutama muistikuva ja pari valokuvaa. Oletettavasti pyrin purkamaan niitä tännekin, kunhan ehdin tehdä kaiken tärkeän ensin pois alta.

Taannoin riemunkiljahtelua aiheuttanut Kela-päätös ei ehkä olekaan niin ankea kuin ensin ymmärsin. Jostain kirjeen loppupuolella nimittäin mainittiin, että tukikuukausien loppuminen rinnastetaan valmistumiseen (köh).

Ei muuta kuin tavaamaan taskulaskimen kanssa valmistuneiden tuloharkinnan ohjeistusta ja kyllä! Alustavan laskelman mukaan saisin saisin takaisinmaksettavan summan ainakin puolitettua.

Nyt vain pitää kaivaa jostain kaikki ne huolellisesti arkistoidut palkkakuitit. Kenkälaatikko, oi kenkälaatikko, missä lienet?