Oikeastaan olisi asiallisempaa sanoa tätä irkkaajavierailuksi, mutta menköön tämän kerran. Piti vaan kertomani, että JSuvanto tulee iltapäivällä kylään. Ohjelmassa tullee olemaan nillitystä, irkkaamista, hiljaisuutta (johtuu edellisestä), elokuvailua, valokuvailua sekä saunomista.

Jääkaappi-pakastimemme ohjekirjassa lukee, että Huarrekerrosta ei tule poistaa metalliesineillä. Oikoluku on hieno asia.

Your mission Olli, should you accept it, is to visit anoppila today. Tai no, aika epäreilua on viitata Sonjan vanhempiin tuolla sitaatilla, sillä mukavahan siellä on käydä. Tämän kerran saldona oli mainio muonitus (paistia ja jäätelöä), vilkaisu päivän Keskisuomalaiseen ja – parasta kaikesta – vaihdoimme Matrix-telkkarin (oi katsopas vaari tuota kaunista värisävyä mustavalkoelokuvassa) teräväkuvaiseen Saloraan.

Bliss.

En ole varmaan kertonutkaan, että menen lokakuussa töihin Keski-Suomen uutisiin eli Ylen paikalliseen radio- ja tv-puljuun. Neljän kuukauden pestin mittaan pitäisi sitten tehdä inserttiä niin maan pirusti molempiin sähköisiin viestimiin (eli ei veppiä).

Että maksakaa ne televisiolupanne ja korotukset kans!

Mä en oo syöny sen jälkeen kun viimeksi syötiin. – Sonja

Parin tunnin kierroksen tuloksena tarttui mukaan EkoCenteristä kilohinnalla (euro/kilo) päällystakki, siisti liivi, diskokasetti Escortiin ja läjä kirjoja (Tamminiemen pesänjakajat, Ystäväni simpanssit, Tuomi Elmgren-Heinosen Käytöksen kultainen kirja vuodelta 1957 sekä joku Leninin opus antamaan väriä kirjahyllyyn) ja Seppälän kirpputorimarketista (auki arkisin iltakuuteen) Donna Summerin Greatest hits sekä pari lehteä Sonjalle.

Koko homman hinta jäi alle kymppiin. Halpaa shoppailuhupia tämä.

Ensimmäistä kertaa kävi Visa-kortin kanssa niin, että Luottokunta pääsi lähestymään ihan kaksisivuisella laskulla. Tosin summa ei ole niin suuri kuin tammikuussa, jolloin taisi jäädä neljä euroa pelivaraa tonnin luottorajasta. Silloin kun piti maksaa takuuvuokrat ja muut ulkomailla, ja nostaa rahat sitä varten Visalla, jonka provikat moisesta toiminnasta ovat sikamaiset.

Kävin maanantaina kaupassa.

Voi miten kiehtova avauslause.

Ostin kalsareita (lyhyitä, en pidä boksereista, koska naughty bits roikkuvat niissä ikävästi) yhteensä kolme kappaletta. Mieleeni nousi epäilys siitä, että tämä saattoi olla ensimmäinen kerta, kun ostin itselleni kalsareita sitten kotoa muuttamisen. Nyt, 23-vuotiaana, olen siis viimeinkin vapautunut matriarkaatin kahleista, ja olen itsenäinen kuin taivaan linnut.

Ainakin mikäli ne käyttävät kalsareita.

Kaupassa myytiin Kilosuklaata 150 gramman paketissa.