Tuijotin Ilosaarirockin esiintyjäkarttaa ja mietin, että olisipa kiva kuunnella etukäteen noita. Joten perustin sitten äkkiä parit Spotify-soittolistat:

• Ilosaarirock 2009, päälava (spotify)
• Ilosaarirock 2009, YleX-lava (spotify)
• Ilosaarirock 2009, kolmoslava (spotify)
• Ilosaarirock 2009, rentolava (spotify)
• Ilosaarirock 2009, rekkalava (spotify)

Noita voipi kuka vain muokata ja heittää mukaan lisää ralleja. Osa artisteista tietenkin puuttuu, mutta parempi vähä kuin ei mitään. Listat on jaettu esiintymispaikkojen mukaan, koska eri lavoilla on ainakin osittain erilaiset musikaaliset profiilit. Kai.

Jos joku siellä Poppareiden toimistolla huomaa tämän, niin linkit kiertämään vaan. (Ideaa saavat vapaasti lainata kaikki muutkin.)

Kasasimme toveri Kokon kanssa listan tuoreehkoista poppiralleista, joita kelpasi kuunnella vuonna 2008. Uskottavuuden vuoksi mukana on täyttä poser-kamaa ja muutama vanhempi biisi, jotka löytyivät vasta viime vuonna. Lista rajoittuu Spotifystä löytyneisiin biiseihin (soittolista).

• Black Kids: Hit The Heartbrakes
• Buraka Som Sistema: Yah!
• Caribou: She’s the One
• The Cool Kids: A Little Bit Cooler
• Crystal Castles: Courtship Dating
• Dan Le Sac vs Scroobius Pip: Thou Shalt Always Kill
• Dizzee Rascal: Pussyole (Old Skool)
• Elbow: On A Day Like This
• Fleet Foxes: White Winter Hymnal
• Flying Lotus: 1983
• Glasvegas: Daddy’s Gone
• Glen Hansard & Marketa Irglova: Falling Slowly
• Goldfrapp: Happiness
• Hawnay Troof: Man On My Back
• Huge L: Jos mulla ois m1lj000000na
• Jippu: Tuonelan koivut
• K’naan: Soobax
• Kanye West: Say You Will
• Kardinal Offishall: Set It Off
• Kenny Larkin: Plankton
• Kleerup & Robyn: With Every Heartbeat
• Kotiteollisuus: Karhujen talo
• Ladyhawke: Magic
• Ladytron: Ghosts
• Lil’ Wayne: Lollipop
• Loost Koos: Helsinki!
• Lupe Fiasco: Go Go Gadget Flow
• Lykke Li: Little Bit
• The Magnetic Fields: California Girls
• Mark Ronson: Apply Some Pressure
• M.I.A.: Paper Planes
• MGMT: Kids
• My Morning Jacket: Evil Urges
• Pariisin Kevät: Pentti Holappa
• Portishead: Machine Gun
• The Qemists: Lost Weekend
• Sam Sparro: Black and Gold
• Snoop Dogg: Sexual Eruption
• Spank Rock: B-O-O-T-A-Y
• Stella: Islanti
• The Ting Tings: Fruit Machine
• TV On The Radio: Golden Age
• Vampire Weekend: Oxford Comma
• Veronica Maggio: Gammal sång
• Vuokko Hovatta: Virginia
• The Walkmen: The Rat
• Yelle: A cause des garcons
• Yoav: Club Thing

Also spracht Henkka:

Olen joko ihan täysin ulkona tai sitten Klaus Thunder & Ukkosmaine on hoitanut PR:nsä ilmiömäisesti.

Jokaisesta tuutista hehkutetaan Klaus Thunder & Ukkosmainetta. Koetin kuunnella levyä, mutta en oikein saanut kiinni, mikä siinä on hienoa. Lyriikat kuulostavat siltä kuin Kalle Aholan ala-asteen kolmannen luokan runovihko olisi löytynyt ja soundit ovat My First Casio -settiä 90-luvun eurodanceotteella. Silti tästä intoillaan.

Kertokaapa joku minua fiksumpi, mistä tässä on oikein kyse?

Kutsuiko joku minua?

Aloitetaan:

1. tärkeintä on olla nähnyt yhtye livenä, sillä vain hetken huumassa voi ymmärtää, miten hienoa on paukuttaa Yamahasta automaattikomppia biisin taustalle
2. auttaa, jos on henkinen side Joensuuhun. Ensinnäkin se varmistaa yhtyeen näkemisen keikalla ja toisekseen hieno Niinivaara Express -levy saattaa avautua teksteiltään paremmin, jos on opiskellut samassa koulussa kuin me
3. yhtye yhdistää (ha!) hienosti leikkimielisän parodiallisen otteen ja ehdottoman vakavahenkisen paatoksen. Kombon ei pitäisi toimia, mutta niin se vain tekee. Se näkyy tarkemmin kolmessa seikassa:
   1. esiohjelmoitujen komppien taustalle on piilotettu kovan luokan musikanttius. Etenkin uudelta levyltä kuulee, että sävellykset ja sovitukset ovat kunnianhimoisia. Muovisoundeihin tarttuminen on toissijaista: soittaahan AC/DC:kin aina samaa biisiä uudestaan, mutta sitä pidetään vain terveenä keskittymisenä ydinosaamiseen
   2. tekstit ovat samanlaisia paradokseja, yhtä aikaa korneja ja koskettavia. Sitä paitsi niissä on hyvät tarttumapinnat kertseihin (ja miten kukaan voisi vastustaa loppulausetta Yamaha soi, Yamaha soi?)
   3. Klausin esiintymisasu ja Wilhelmin tukka (tai ehkä housut, en osaa valita – onko pakko valita?)

Olen kuunnellut uuden levyn läpi vasta 1,5 kertaa, mutta uskallan jo sanoa sen olevan hieno. Omaan makuuni levyn 10 biisistä kaksi tai ehkä kolme kuulosti tylsiltä, mutta sekin johtui ainakin ensisijaisesti niiden sijoittelusta levylle. Kun nerokasta nopsaa rallia seuraa toinen melkein samanmoinen, ei jälkimmäinen tee yhtä suurta vaikutusta.

Mutta miten mahtavasti pojat – uskallan tässä yhteydessä pojitella – ovatkaan sisäistäneet sekä kammottavan ysäridiskon että kasarihevin hirveimmät puolet ja luoneet siitä jotain kaunista! Tämähän on kuin käänteinen Frankensteinin hirviö.

Esimerkki salaviisaudesta: olisiko Mansikkakauden (mp3) kertosäe yhtä jumalainen, jos sitä ei edeltäisi täysin käsittämättömästi köpöttelevä bridge? Ei olisi.

Summa summarum: tykkäsitkö levystä/leffasta/kirjasta on tylsä kysymys, mutta miksi tykkäsit/et tykännyt on hitosti kiinnostavampi. Jälkimmäiseen yritin lyhyesti vastata.

PS: Klaus Thunder & Ukkosmaine keikalla Semifinalissa 22. marraskuuta.

Huomasin, että viime vuonna suunnitelmat ja todellisuus eivät ihan täsmänneet Roskildessa. Okei, osan voi pistää Finnairin torspoilun piikkiin (rinkkani feat. teltta, makuupussi ja sadevaatteet jäivät Helsinki-Vantaalle) mutta myös laiskuus oli osatekijänä.

En ole ilmeisesti oppinut mitään, sillä selailen tässä Roskilden ohjelmaopasta hullu kiilto silmissä. Torstaina aineski Duffy, MGMT, The Dø, Lupe Fiasco ja Radiohead. Perjantaille sopisi Band of Horses, Gnarls Barkley, Veto, Santogold, Grinderman, Holy Fuck, Battles, The Streets, Spleen United ja kolmelta aamuyöllä (örr) Familjen.

Tässä vaiheessa hitaampikin jo huomaa, että esiintyjät menevät pahasti päällekkäin eikä kaltaiseni pullistuva pseudonuori jaksa kuitenkaan hiihtää paikasta toiseen noin tiuhaan.

Lauantaina on näemmä aikaa löydöille, koska ennalta en osaa bongata listasta kuin muutaman nimen: Ting Tings, Dilsu, Neil Young (papparaiset on pakko tsekata vaikka niistä ei välittäisikään, koska Herra tietää milloin ne tipahtaa) ja Chem Bros. Sunnuntaina on heviä, mutta iltasella sentään Von Hertzen Brothers, bob hund, Fuck Buttons, Hot Chip ja joku Jigga.

Mutta hei, vaikka on melkein 30, voi silti olla hip. Eli tiputa tiukkaa poser-vinkkiä tsekattavista bändeistä kommentteihin.