On muuten hieno homma tää emulaatiobisnes. Muuten olisi minultakin mennyt ohi kaikki 16-bittisten pelikonsoleiden suuruudet. Tänään lusmusin kotona koko päivän, en edes sukkia saanut jalkaan, ja pelasin Tales of Phantasiaa.

Superkliseinen konsoli-RPG, je, mutta yllättävän hauskaa pelattavaa. Mind you, en ole kyllä Chrono Triggerin lisäksi näitä hakkaillutkaan, en edes Zeldaa.

Tiettyä itsetietoisuutta tästä pelistä kyllä löytyy. Erään pahiksen jäämistöistä löytyy kolme kirjaa. Tunnistusloitsun jälkeen paljastuu, että eräs kirjoista on pornolehti (kuvauksena ”varo ettei vanhempasi löydä tätä”). Ja myöhemmin tulee aivan käsittämätön vuoropuhelu, kun eräs seurueen jäsenistä kysyy päähenkilöltä, että kumpi kahdesta naisesta on enemmän mieleen: se jolla on ”hiljaista eleganssia” vai se joka ”nussii kuin tiikeri”.

Herranen aika, tämähän pahenee vielä. Nimittäin hetkisen kuluttua toinen ko. naisista juo itsensä umpihumalaan ja näkee märkää unta päähenkilöstä (huutaa nimeä ääneen ja muuta). Jopas nyt.