Tietenkin kaikki bloggaajat tahtovat olla kansalaisjournalisteja ja ammattimaiset toimittajat ovat tuhoontuomittu laji. Sitä paitsi jokainen tahtoo seurata oman kuntansa päätöksenteko- ja valmisteluprosesseja ja tiedottaa niistä muille kuntalaisille.
Lehdissä on liikaa hömppää ja televisiossa, sitä paitsi Yle toimii kansalaisten rahoilla ja suoltaa silkkaa paskaa. Hyvä olisi, jos kaikilla olisi ilmaiset veppisivut, ilmaiset arkistot, kaikki koskaan tuotettu televisiomateriaali netissä ja mieluusti saisi olla enemmän verkkotoimittajia.
Eikä tule unohtaa sitäkään, että bloggaamisen aloittaminen tekee kirjoittajasta välittömästi mediakritiikin, mainosmarkkinoiden sekä politiikan ammattilaisen.
Ainoa avoimeksi jäävä kysymys on se, muuttuisiko ammattitoimittaja hyväksi jätkäksi, jos hän alkaisi blogata.
5 Comments
Onkohan minusta tullut hyvä jätkä bloggaamalla vai onko ammattitoimittaja tuomittu olemaan ikuisesti ja ainiaan hanurista? Mene ja tiedä. Muut ammattitoimittajat ainakin sietäisivät muuttua vähän paremmiksi jätkiksi. Osa taitaa tosin olla parantumattomasti mänttejä, mihin ei auta edes bloggaus.
”Eikä tule unohtaa sitäkään, että bloggaamisen aloittaminen tekee kirjoittajasta välittömästi mediakritiikin, mainosmarkkinoiden sekä politiikan ammattilaisen.”
Jokaisessa suomalaisessa baarissa tehdään ihan tismalleen samaa joka ilta. Onko tässä sitten jotain eroa? Ei heitäkään kukaan kuuntele…
Mutta jokainen poliitikko lienee aloittanut uransa selittämällä kavereille maailman epäkohdista tuopin tai vastaavan äärellä.
Se, että jokin voi olla jotain ei tarkoita sitä, että kaikki olisivat sitä automaattisesti.
Kommentti kommenttiin pienoismanifestista Filed under: misc — dst @ 17:45 Janne, kuten KariH:n blogissa kirjoitit, “toiset tekee ja toiset suunnittelee” […]
oggaaminen (kansalais)journalismia. Aiheesta on väännetty sanaa ainakin Karin, Jussin ja Ollin blogeissa. Jos journalismi nyt sitten tässä yhteydessä mää […]
[…] tietenkin kirjoittanut aiheesta* viisaita aiemminkin. Pirullisen noloa luettavaahaan nuo ovat tälleen jälkiviisaasti, […]