Aika hassua, että makkariin ostamani viidenkympin Tivubox tajuaa supertekstitelkkaria, mutta olkkariin ostettu kymmenen kertaa hinnakkaampi Topfield ei.

Jep, meillä on kaksi digiboksia. Kas kun ei tuolla tykillä viitsi oikein telkkaria katsella, vaan pitää olla pikkupönttö sitä varten. Sen digikuntoon virittäminen olikin intressantti projekti. Raahasin halvimman kaupasta löytämäni laitteen kotiin ja kiroilin pari tuntia, kun en saanut millään kuvaa näkymään telkkariin. Sähköposti maahantuojalle (nopea vastaus, mistä plussaa) vahvisti epäilyni: Tivuboxissa ei saa kuvaa ulos antennipiuhan kautta, koska siinä ei ole rf-modulaattoria. Telkkarissa ei puolestaan ole scart-liitäntää. Lisää kiroilua, sähköposteja toisille maahantuojille, jotta löytäisin jostain linnunpönttöön sopivan sovittimen ja pikaisia tappiolaskelmia.

Vaan hätä ei ollutkaan tämän näköinen. Pasi, jolta sain töllön vaihdossa, keksi hyvän neuvon: hanki scart-komposiitti-adapteri ja kytke boksi sillä telkkariin. Kuulosti hyvältä, sillä ulkoinen RF-modulaattori olisi maksanut kolmisenkymppiä ja ajatus ylimääräisestä laatikosta ärsytti.

Tiesin, että minulla oli sopiva sovitinpalikka jossain, sillä olin nähnyt sen muuton jälkeen. Olin jo ehtinyt kantaa osan tavaroista jemmaan vintille ja kun adapteria ei löytynyt asunnosta, oli pakko lähteä kaivelemaan tyhjien pahvilaatikkojen merta. Outo, outo kielikuva. Toisella yrittämällä tärppäsi. Löysin johtokassin, jossa oli mm. viisi tietokoneen virtajohtoa, neljä ide-lattakaapelia, kaksi udma-kaapelia, yksi koppujohto, kolme antennikaapelia, viitisen rca-liittimellistä piuhaa, yksi scart-haaroitin, yksi miniplugi-miniplugi-johto ja kaksi scart-komposiitti-sovitinta.

Nyt se toimii. Jee!