Ymmärrän hyvin sen, että mainos täytyy lukijalle näyttää, koska eihän tämä muuten voi arvioida plakaatin sopimattomuutta. Mutta jotenkin tässä nyt tulee ristiriitainen olo, kun oikein huutomerkin kanssa houkutellaan katsomaan ko. kuvaa.
Älä ymmärrä väärin: moralisointi on hieno asia, josta lehdistön tulee pitää ehdottomasti kiinni.
12 Comments
Hahahaa. Sitäpä sopiikin miettiä! 🙂
Eikös otsikko anna kaksi tulkintamahdollisuutta? Joko ollaan samaa mieltä siitä, että mainos on liian eroottinen tai sitten hämmästellään sitä, että tämäkö mainos on liian eroottinen.
Oho, unohdin linkittää.
Tuomo: Itse juttuhan on hyvin neutraaliin sävyyn tehty, eli otsikko on se jossa viiraa. Mä sanoisin, että aika voimakasta hämmästelyä tuo ”katso kuva!” on, mutta toisaalta siitä on kehkeytymässä verkkouutisoinnin surureuna tai EXTRA, trooppi jonka merkitys etääntyy koko ajan alkuperäisestä.
Arviooni moralismikalastelusta liittyy sekin, että täysin epätieteellisen metodini perusteella (=otsikkovirrat Netvibesissä rinnakkain) sanoisin, että AL otsikoi vepissä räväkämmin kuin HS, sanoisinpa jopa että ip-lehtityyliin. AL:n paperi- ja verkkolehtiä en osaa verrata, kun en ole niitä rinta rinnan niin katsellut.
Nyt siellä esim. lukee että ”Hirviöisä tunnusti – katso kuvat kellarivankilasta!” Siinä ei varmaan kuitenkaan taivastella, että onpa ollut ylilyövää tämä uutisointi, vai? (Ja joo, sinä et ole AL:n puhemies, tämä oli retorista ilkeilyä.)
Aamulehden linja on ollut, että otsikot ovat räväkämpiä (tai terävämpiä) kuin monissa muissa lehdissä. Se on toimituksen tietoinen valinta.
Minusta tässä on kyse siitä median (ikävä yleistää mutta olkoon nyt) toistuvasta ajatusvirheestä, jossa media ja sen toiminta jätetään median tekemän tarkkailun ulkopuolelle.
Tarkoitan tällä sitä, että media voi kauhistella jutussaan vaikka mitenkä jonkin ilmiön X olemassaoloa julkisuudessa, muttei osaa tehdä metakritiikkiä siitä, että samalla itse tulee samalla antaneeksi sille suhteellisen runsaasti julkisuutta. Erityisen räikeästi tämä näkyi Jokelan tapauksen yhteydessä, jossa armas YLE ensin näytti pääuutisissaan Auvisen videotuotoksia ja sitten hämmästeli, miten tälläsiä voi verkkoon julkipanna ja miksei kukaan tee mitään ja kutsui vielä ekspertin sanomaan, että näiden videoiden näkeminen voi olla lapselle traumatisoivaa jo kertalaakista. – Mutta ei sitten vissiin YLEn lähetyksessä, vai?
Ehkä hölmöimmäksi tämä katso kuva -uutisointi on mennyt ip-lehtien viihdeosastoilla, joiden funktiona tuntuu lähinnä olevan vinkata, josko joku julkkis olisi näyttänyt tissit ja linkata ko. kuviin Sun-lehden sivuille. Tsekatkaapa joskus.
—
Irtohuomiona arvelen, että tämä räväkyydessään hölmöyksiin asti ulottuva otsikointi on seurausta 1. aggregoitumisesta ja 2. klikkimääriin tuijottamisesta toimituksissa. Ensinnäkin; romakka otsikko imee klikkejä uutisaggregaateissa ja miksei lehden kotisivullakin, ja toiseksi; jos klikkimääriä aletaan pitää uutiskriteereistä tärkeimpänä, kierre on valmis.
Esimerkkinä TalSa, joka pelottele maailmanlopulla apaut 50% otsikoistaan, oli katetta tai ei. Ongelma syntyy siitä, että ennemmin kuin myöhemmin lukijoita alkaa v-uttaa moinen.
Koo, onko niin, että lukijoita alkaa vitutaa vai toivotko, etä lukijoita alkaa vituttaa?
Minäkään en usko, että otsikko-optimointi pidemmän päälle on kannattavaa enkä usko, että sillä rakennetaan hyvää brändiä (sori nyt tämäkin sanavalinta). Siis että erottuminen tehdään pelkästään tissihuomiolla.
Joku tamperelainen voisi varmaan tsekata paperilehdestä, että miten tuo HM-mainos oli otsikoitu siellä. Vilkaisin sitä eilen Hesessä (joojoo, poismuuttajan kodissa ei ole astioita) ja mielikuvani oli että se oli neutraalimpi kuin verkkoversio.
Tosin vieressä sitten seisoi oliko se neljällä palstalla pystynä kuva siitä tissimallista, että kai se katseen pysäytti.
Kari H.: lähinnä toivon, mutta mielestäni tällaista tympääntymistä on ollut havaittavissa ainakin Talsan voorumilla, ja kai käsittääkseni ”ei nää ip-lehtien otsikot koskaan pidä paikkaansa” on jonninsortin kansanperinnettä.
Huomasitte varmaan muuten tänään, että Iltalehden vaikeudet rassaavat jo Alman tulosta. Että ei se verkkoon panostaminen (paperilehden kustannuksella siis; en tarkoita sanoa etteikö verkkoon kandeis ylipäänsä panostuksia panna) ja ”katso kuva” mikään oikotie onneen näy olevan.
Tosin näkis vaan, että tämä päitä mediatalojen johdossa kääntäis. (lähinnä toivon, mutta turhaan)
Siitä saisikin hyvän lööpin: TIEDOTUSVÄLINEEN JOHTOPORRAS TEKI RATKAISUN JOURNALISTISIN PERUSTEIN (eiku.)
Tänään oli varsin lystikäs ”katso”-syöte. Iltasanomien syötteessä luki ”Jimi Hendrixin seksivideo julkaistiin – katso video…” Vikkelän hiirennäpäytyksen jälkeen pääsi hihityttävään otsikkoon ”Jimi Hendrixin seksivideo julkaistiin – katso videon kansi”.
Minä taas luin Hesarista, että
mutta totuus olikin
Australia dekonstruoi homoja? Derrida, missä pelaa?