Tyttöystävä lähtee varhain aamulla työmatkalle. Siitä seuraa ongelmia. Meillä on nimittäin nykyään kahvinkeitin, jota pitää lämmittää ennen käyttöä sellaiset 30–45 minuuttia. Normaalisti homma toimii niin, että ensimmäisenä heräävä käy napsauttamassa virrat päälle keittimeen ja rojahtaa sitten takaisin sänkyyn. (Kukaan ei jaksa odottaa puolta tuntia, että pääsee edes keittämään kahvit.)

Mutta kun olen yksin kotona, joudun hoitamaan prosessin itse. Niinpä minulla oli tänään tarkoituksena ostaa kaupasta ajastinpalikka pistorasiaan, kun niitä saa alle kympillä. Senkus illalla päättää, monelta haluaa koneen käynnistyvän, jättää virtakytkimen päälle-asentoon ja säätää ajastimen sopivasti.

Tyttöystävän tulkinta tästä kaikesta oli, että hän on korvattavissa digitaalisella ajastimella. En voi sitä tyystin kieltääkään.