Ensimmäinen taisi olla Terminator, jonka ystäväni Kalle nauhoitti aikanaan telkkarista. Olimme varmaankin vielä yläasteella. Katsoimme leffaa koulupäivän jälkeen videolta, kun Kallen isä tuli kotiin. Poika toimi salamannopeasti – video poikki ja kasetti piiloon, jotta ei tarvitsisi selitellä, minkä takia oikein katselimme tappajarobotin murhakimaraa. Minulta jäi siis kokonaan näkemättä, miten T-101:n lihakuori paloi pois ja alta paljastunut metallikehikko jatkoi toimintaansa. Muistaakseni Kalle vakuutteli, että leffa loppu ei ollut laisinkaan niin kiinnostava kuin sen alkupuoli.
Toinenkin leffakatko tapahtui Kallen luona. Katsoimme Jean-Pierre Jeunet’n ja Marc Caron Delicatessenia, tällä kertaa ihan suorana lähetyksenä. Olin varmaankin lukenut Jeunet’sta ja Carosta jostain lehdestä, sillä muistan odottaneeni leffaa innolla. Tällä kertaa telkkari pimeni luonnonvoimien takia, kun sähköt katkesivat. Jos nyt muistan oikein, niin edes virran palattua televisiokanava ei suostunut enää näkymään. Mysteeriksi jäi sekin elokuva monen vuoden ajaksi.
Jos sinulla on samanlaisia kokemuksia, kirjoita niistä toki blogiisi tai kommentoi tätä merkintää. En oikein diggaa tätä haasta vastaamaan -ajatusta. Tulee mieleen lapsuus ja radion hyväntekeväisyyskonsertit. Minusta tuntui ahdistavalta ajatella, että joku muu saattoi velvoittaa pahaa-aavistamattoman kuuntelijan lahjoittamaan rahaa.
11 Comments
Olen joskus ala-asteen aikoina ollut katsomassa äitini kanssa Uuno Turhapuro -leffaa ja marssinut sieltä ulos koska raina oli niin huono.
(mutta ei, minusta ei tullut isona myöskään taide-elokuvien ystävää)
En yleensä jätä leffaa puolitiehen (ellen kotona nukahda sen ääreen).
Kesken on kuitenkin hataran muistikuvani mukaan jäänyt elokuvateatterissa ainakin 1900 (syy kaverin oli lähdettävä yövuoroon) ja Terminator2 (syy:muilla tuli itselle kiire johonkin muuhun).
Koska näihin ei liity mitään erityistä mukavaa tarinaa niin vastaan tässä. Nämä eivät suinkaan ole huonoimmat elokuvat, joita olen katsellut. Esim. Plan 9 From Outer Space on tullut katsottua alusta loppuun ainakin kolmasti.
Katsoin ensimmäisenä Alieninani kakkososan kaverin luona. Ikää oli vähän ja filmi jännä, mutta se alkoi jotenkin kesken. Olisikohan ollut niin, että elokuva olisi ollut jo kesken tullessamme tv:n ääreen ja Ripley hyvää vauhtia alieeniplaneetalla. Hyvät fiilikset jäi, sittemmin on kyllä tullut nähtyä alusta asti useammankin kerran.
Kiinnostava kysymys muuten. Tästä tarinasta tulee mieleen myös se, että samaisen kaverin luona katsoin aikoinaan Back to the Future kolmosen ennen kakkosta ja ykköstä – ja kakkosen vielä sen jälkeen ennen ykköstä! Kolmonen koukutti sellaisenaan, mutta kakkosta en ilmeisistä syistä oikein ymmärtänyt ennen ykkösen näkemistä. Ja sen taas sain käsiini vasta pari vuotta myöhemmin…
Pikkuveljen kanssa katsoessa jäi kesken Kala nimeltä Wanda, koska äidin mielestä leffa oli liian seksuaalinen. Jep. En muista tarkkaa ikää, mutta kouluikäisiä oltiin.
En kyllä ihan heti muista vastaavia itsesuojelun/-sensuurin aiheuttamia lopetuksia, mutta tyylikkäin kesken jäänyt elokuva on Infernal Affairs Jyväskylän Kampuskinossa männävuosina. Noin neljännes leffaa jäljellä ja filmi palaa puhki, aiheuttaen käryä ja palohälytyksen. Harvoin poistuu leffasta siten, että paloautot kiitää ovella vastaan. Ja leffan viimeinen neljännes näytettiin viikkoa myöhemmin, ennen sen viikon elokuvaa. Kieltämättä elokuva hieman kärsi tästä formaatista.
Meinasin pistää tuon siun muistelosi alkuperäiseen postaukseen, mutta en muistanut yksityiskohtia. Hyvä että tuli kerrotuksi.
Minä kun olen vanhempaa ikäpolvea olen ollut useinkin elokuvissa kun filmi katkeaa. Ennen siinä vain odoteltiin tovi ja filmikojeenkäyttäjä ”teippasi” filmin ja esitys jatkui pienen odottelun jälkeen.
Missään tulipalossa en ole ollut vaikka joskus 70-luvulla olin Lontoossa scifi-matineassa – kun elokuvateattereissa sai vielä tupakoida (!) – usva oli niin tanakka että silmiä kirveli, mutta katsoimme ainakin kolme Ö-luokan halpisscifileffaa peräjälkeen jonakin sunnuntaipäivänä.
Niin no mie olen ollut kyllä siellä projektorikopissa silloin kun filmi katkeaa, mutta jotenkin sellaista ei jaksa muistella lämmöllä.
Mitään korvaamatonta katastrofia ei muistaakseni tapahtunut, mutta joku kymmenen minsan tauko piti ainakin kerran pitää.
Kymmenen minuutin taukoja erinäisistä syistä on kyllä tullut teatterissa koettua: tuossa pari viikkoa sittenkin arkiston esityksessä lähti ääni kesken Bergmanin, ja sitten siellä jotain projektorien kanssa säätivät.
Mutta juuri Kampus kinossa näytettiin pari vuotta sitten Carrie ihan kauhean kakkaisena kopiona. Kurjan kunnon lisäksi olivat laittaneet kelat ”vähän” väärin: toiseksi viimeinen jäi kokonaan välistä, ja leffa poukkasi seesteisestä kohtauksesta suoraan Siihen Verisaavikohtaan – joka sitäpaitsi näkyi ylösalaisin. Pyytelivät anteeksi, rumppailivat, näyttivät 20 minuutin päästä oikeassa järjestyksessä. Tunnelma vain vähän kärsi..
(ihan kuin Olli olisi ollut tässäkin paikalla. muistanko väärin?)
Joo, Carrieta olin katsomassa teidän kanssa. Ei ihan kauhean kauhealta vaikuttanut se.
Luulen muuten, että viimeksi R&A:ssa kävi My Kid Could Paint Thatille vähän samanlainen homma, mutta kukaan ei huomauttaunut siitä. Joko kolmas- ja tokavika kela olivat vaihtaneet paikkaa, tai sitten leffassa rikottiin kronologiaa tosi uskaliaasti siinä toisen näytöksen paikkeilla.
Legenda kertoo muuten Kampus Kinosta sellaista, että sinne olisi joskus saapunut itäeurooppalainen taide-elokuva kuudella kelalla ilman tietoa niiden oikeasta järjestyksestä. Koneenkäyttäjä oli vaan teipannut ne pötköön ja täydestä meni.
Itsellä tulee ensimmäisenä mieleen joku versio paroni von Mûnchausenin seikkailuista, joka tuli eräänäkin jouluna noin tusina vuotta sitten. Posiolla oli kärähtänyt joku muuntaja juuri joulunaluspäivinä ja sähköt olivat poikki melkein parisen viikkoa aina useamman tunnin päivästä. Pisimmillään muistaakseni kymmenisen tuntia. Noh, kyseinen elokuva oli päässyt lähellä puoltaväliään ja joltain oli jo pääkin lyöty irti, kun sähköt katkeavat ja palaavat vasta joskus aamusta. Vitutti, tai siis silloin vielä harmitti. Sinä jouluna pelattiin paljon Scrabblea.
Lisäksi Pulp Fiction on jäänyt kesken kolmesti (ei se ehkä niin huono ole, mutta ei niin hyväkään, että jaksaisi taistella nukkumattia vastaan) ja Blood In, Blood Out (en muista mikä se oli suomeksi) kahdesti ihan viime metreillä, mikä harmittaa paljon enemmän.