Author Archive

Etappi 15: Endo- vai eksoterminen järjestelmä?

Vihdoinkin patteri meni päälle. Kyllähän siinä kestikin, viisi (tai kuusi) tuntia. Seisoin seinän vieressä lämmittelemässä hyvän tovin. Sonja lähti kuuden bussilla töihin. Äsken meinasi päästä pieru varren kanssa. Alan vakavasti harkita mahdollisuutta bluffata läpi loppuesseen.

Sanamäärä: 819

Etappi 14: Tankkaustauko

Oli pakko tehdä voileipiä lisää. Sormet on vieläkin jäässä. Aivo alkaa sulkeutua.

Sanamäärä: 758

Etappi 13: Muutoksia

Sonja heräsi. Miun sormet ja varpaat on jäässä.

Sanamäärä: 699 (melkein puoliväli)

Pophelmet 7 ja 8

Brittipop-yhtyeen hittilevyjen huomaamattomat singlet, tai: Kuinka Pulp pelasti murehtivan teini-ikäisen.

(#07) Pulp: This Is Hardcore

Levy: This Is Hardcore (1998)

Jep, Help the Aged oli pettymys uuden Pulp-levyn ensisinglenä. Mutta kun sain pitkäsoiton haltuuni ja pääsin viidennen kappaleen kohdalle, pettymys pyyhkiytyi pois kuin valkoisessa tulessa. Silloin tiesin, että tässä se oli – suurin kuusi, johon bändi koskaan kurottaisi kapsahtamatta katajaan. Ensimmäisenä rummut. Sen jälkeen looppi saapuu vaivihkaa, kuin auraaliselta takavasemmalta. Sitten: piano. Niin yksinkertainen ja kiehtova kuvio.

Jouset! Pianokuvio muuttuu, kuulijalle annetaan pieni hengähdystauko ja Jarvis astuu kehiin. Miten loistavat sanoitukset Hardcorella onkaan. Koko levy on huippuluokkaa. Teräviä ja humaaneja huomioita vanhenevista, surullisista ihmisistä.

Kitara saapuu kolmen minuutin kohdalla varoittamaan tulevasta. Ja sieltä se saapuu, kuin tulva-aalto. You gotta take these dreams / and make them whole / Oh this is hardcore / There is no way back for you / Oh this is hardcore / This is me on top of you / And I can’t believe that it took me this long

Kliimaksin jälkeen laulu laskeutuu pehmeästi takaisin maan pinnalle, mutta millaisen maan! It’s what men in stained raincoats pay for, Jarvis laulaa, That goes in there / That goes in there / And then it’s over.

This truly is hardcore.

(#08) Pulp: Something Changed

Levy: Different Class (1995)

Piilohitti ja Different Classin kenties kaunein kappale. Yksinkertainen rakkauslaulu, joka ei silti malta olla viittaamatta itseensä: Why did I write this song / On that one day?

Kaunis jousisovitus, kestoa yhteensä alle kolme ja puoli minuuttia, kitarasoolo joka sopii biisiin täydellisesti. Laulu kohtalon, sattuman ja rakkauden kolmiosta. Would I be singing this song / to someone else instead? Siinäkin mielessä harvinainen Pulp-kappale, että sillä on onnellinen alku ja loppu.

Pieni ja sievä.

Pophelmet 4 ja 5

Tällä kertaa tarjolla isoa, ah niin isoa ja kaunista ahdistusta.

(#04) Spiritualized: Out Of Sight

Levy: Let It Come Down (2001)

Kuusiminuuttinen magnum opus, johon Spaceman tunkee kerralla kaikki levyllä käytetyt elementit: spiraalimainen rakenne, ylitsevuotava orkestraatio kitaroineen, jousineen ja torvineen, kehämäiset sanaleikit ja käsinkosketeltava tunne laulusuorituksessa. Kappale, joka vihjaa tulevasta, vetää henkeä ja räjäyttää sen jälkeen kaiken voimansa valloilleen. Kaikki tämä magia tiivistyy kohdassa 3:35.

(#05) Soundgarden: The Day I Tried To Live

Levy: Superunknown (1994)

Hittilevyn hittibiisien hitti, jos minulta kysytään – ja nythän kysytään. Pakahduttavan iso biisi, jossa Cornell esittelee äänialaansa (ja menee ehkä hiukan liian pitkälle), mutta myös sanoittajan kykyjään. Kafkamainen aloitus (Woke the same / As any other day / Except a voice was in my head) ja arkipäiväinen huomio (Words you say / Never seem to live up to / The ones inside your head) ovat parasta tekstitarjontaa koko levyllä. Ja koska kyse on Soundgardenista, on biisissä tietenkin myös Riffi.

PS: Lupaan täten, etten enää ikinä valita näissä listoissa jonkun kappaleen olevan ”unohdettu” tai ”aliarvostettu”. Muistin nimittäin juuri, että se on klise, jota inhoan verisesti. Ihmiset, jotka puhuvat tuolla tavalla, ylentävät itsensä vielä normaalia jumalaisempaan asemaan, eivätkä ikinä vastaa kysymyksiin ”kuka sen on unohtanut” ja ”miten mitataan popkappaleen arvostusta”. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kirjoittaisin tänne jok’ikisestä korvaamiellyttävästä viisusta, e-hei. Kyllä kappaleessa pitää jotain bonanzaa olla, että se tänne pääsee.

Etappi 12: Levynvaihto

Voi miten sopivaa. Soittolistan viimeinen kappale oli Depeche Moden Home. Oikein hyvillä mielin vaihdan moisen jälkeen uuden levyn sisään. Koska olen puoliharhainen, en ole vielä päättänyt mitä kuunnella. Näemmä Pulppia ja Radioheadia. Avausbiisiksi tietenkin This Is Hardcore. Hihi.

Sanamäärä: 683

Etappi 11: *klik*

Otin äsken viisi (5) kuvaa sisäkatosta.

Sanamäärä: 626

Etappi 09: Jäämies Ö[tz|lli]

Eipä ihme jos on kalvakkaa. Patteri näjetsen on kylmänä kuin kuukauden vanha kalmo. Mikähän säästöidea tässäkin on takana?

Otsikko yrittää olla regex ja se luetaan ”Ötz tai Ölli”. Meniköhän oikein?

Sanamäärä: 603 (jep, karsin taas suttuij’)

Etappi 01: Piristystä

Luulenpa, että kahvi on nyt tippunut. Lähden siis tankkaamaan. Stereoissa (15 puntaa kaiuttimista jossain hämyisässä sivukujakaupassa) soi Lemonatorin (jolta ilmestyy kohta uusi levy) Maison Rilax. Hyvä levy on tämä. Olen luultavasti käynyt läpi jo kaikki vitkuttelukeinot, joten lienee pakko ryhtyä toimiin.

Sanamäärä: 463

Etappi 02: Vuorokausi vaihtuu

Tietokoneen kello on näemmä muutaman minuutin jäljessä kännyn kelloa, joka ainakin periaatteessa synkkaa itsensä GSM-verkon kanssa. Unohdin muuten sanoa, että kyseessä on History of English -kurssi, jonka seminaari on perjantaina kello 9.00. Otin kahvin lisäksi myös yhden spagetin, koska en uskaltanut syödä enempää sokerikuorrutettuja muroja. Esseekysymys on muuten ”Why, when the Italian and French academies seemed such a success, did it prove impossible to establish an English Academy in the period after the Restoration?”

Sanamäärä: 463 (edelleen)