Niin siinä sitten kävi, että uusi koti löytyi Kalliosta. Ratkaisevana vinkkinä oli sunnuntai-Hesariin laitettu rivi-ilmoitus, jonka tehoa ei kannata väheksyä kenenkään pääkaupunkiseudulta vuokra-asuntoa etsivän.

Toukokuun 1. päivän jälkeen osoite on Kolmas linja 31 a 10 ja tuparit voisi olla vaikka about 9. päivä. (Ei, tästä ei ole keskusteltu vielä Outin kanssa. Hä? Mitä oikein meinaat?) Edit: ehkä 3.5. olisi sittenkin parempi, koska Outi lähtee reissuun.

Todennäköisesti muutto tapahtuu 27. huhtikuuta, jolloin voisin kaivata Berghällin päässä ahkeria kantajia. Ilmoittautukoot tänne tai jonnekin.

Kirjoitin osoitteen luvut aluksi ihan väärinpäite. Ehkä sen kohta oppii.

Se pitäisi sitten löytää Helsingistä koti.

Ha ha haa!

Olen aina tiennyt olevani musikaalisesti lyömättömän lahjakas (badam-ching!), ja nyt siitä on todisteet. Edessänne seisoo Olli Sulopuisto, HuK ja musiikin teoria 1/3 suoritettuna arvosanalla 4.

Boheemi elämäntapa on johtanut siihen, että meillä ei ole puhtaita haarukoita. Tämä aiheutti pienoisen ongelman ruuan kanssa. Rakas avopuolisoni keksi kuitenkin luovan ratkaisun: hän kauhoi tabulee-salaatin suuhunsa puikoilla. Asian tekee merkittäväksi se, että normaalisti Outi ja puikot eivät sovi yhteen – kiinalaisen syöminen synnyttää kiroilua ja visiitin keittiön vetolaatikolle.

Hyvä että näin.

Minä syön ihan tylsästi kertakäyttöhaarukalla.

Tiedätkö sen tunteen, kun on juuri oppimaisillaan jotain? Siis että intuitiivisesti löytää jonkun yhteyden, vaikka ei ihan täysin saa sitä vielä järkeiltyä.

Luulen, että kantasoinnut ja kitarasoinnut ovat törmäämäisillään päässäni, sillä luulen ymmärtäväni niiden välisen yhteyden, vaikken ihan vielä ymmärräkään.

Vaiva se on pienikin vaiva.

Kas tässä lahjanne.