Yllättävän hyvin ymmärsi 1990-luvun sanoituksia vekotin.
Archive for the ‘vekottimet’ Category
Unessa on yli 140 merkkiä
Luin internetistä kiinnostavan artikkelin, kenties mediaa käsittelevän, ja julkaisin siitä useita kiinnostavia otteita Twitterissä. Viestieni virta tuskastutti pni-sedän, joka totesi Twitterissä happamasti jotakuinkin milloin kaikki alkoivat suoltaa jatkuvasti tavaraa tänne
.
Uneksin netiketistä.
Kun seuraavan kerran kyselylomakkeessa tiedustellaan, kuinka monta tuntia päivässä käytän nettiä, joutunen valitsemaan ruudun 24 h.
Kindle, My Clippings.txt, Evernote ja Mac
Avaa Automator, tee uusi kansiotoiminto (Folder Action) ja aseta vahdittavaksi kansioksi /Volumes – yllälinkattu Clarkin sivu neuvoo keinot.
Sitten lisää AppleScript-palikka, jonka sisältö on suunnilleen
tell application "Evernote"
set theFile to "/Volumes/Kindle/documents/My Clippings.txt"
open for access theFile
set fileContents to (read theFile as «class utf8»)
close access theFile
create note title "My Clippings " with text fileContents notebook "Omat"
synchronize
end tell
Muutettavat asiat ovat create note -rivillä. Title ”My Clippings” määrää muistiinpanon nimeksi ”My Clippings” ja notebook ”Omat” tallentaa tiedon muistikirjaan Omat. Siinä kaikki. Tallenna ja tadaa!
Mitä Google Readerin jälkeen?
Selviytymisstrategiani on ollut lukea internet tyhjäksi. Tällä hetkellä Google Readerissani ei ole yhtään lukematonta juttua, joten voin kopioida tilaustiedot uuteen palveluun, merkitä siellä kaikki jutut luetuiksi ja aloittaa huomenna alusta. Netistä löytyy ohjeet täydellisen varmuuskopion tekemiseen.
Kun äsken tuijotin ylläolevaa ruutua tyhjästä Readerista, melkein liikutuin. RSS-lukija on kepeästi viiden hyödyllisimmän ohjelman joukossa (muut ovat selain, sähköpostiohjelma, tekstieditori ja Twitter). Vaikka näyttää siltä, että siirtymä uuteen ohjelmaan ei tuota isoja ongelmia, on vanhan ystävän hylkääminen kova paikka.
Sniff.
PS: Jaa missäkö jatkan? Vaihtoehtoja ovat ainakin Feedly, AOL Reader, Newsblur ja Digg Reader. Kaikissa on heikkoutensa ja vahvuutensa, joten en ole vielä päättänyt.
AOL:n ohjelma muistuttaa fiilikseltään eniten Google Readeria, kun taas Feedly taas toimii taustajärjestelmänä, josta syötteensä voi lukea monella eri ohjelmalla.
Älä ole selkääntweettaaja
Siksipä on kummallista, kun Twitter-käyttäjät puhuvat toistensa teoista tai teksteistä ilman, että mainitsevat toisen osapuolen Twitter-tunnusta. Amerikkalainen antanut ilmiölle nimeksi subtweeting.
Minusta se voisi olla suomeksi selkääntweettaamista.
Toisin sanoen olisi hyvätapaista mainita hermoillekäyvät ihmiset nimeltä, jotta he voisivat edes teoriassa debatoida asiasta kanssasi. Säännölle on tietenkin poikkeuksia, mutta yleisesti ottaen olisi uljaampaa ja kohteliaampaa olla ampumatta puskista. Tweettisi ovat joka tapauksessa julkisia, kaikki näkevät kuka niiden kirjoittaja on ja myös kohteesi voi saada asian selville, joten mikset olisi reilu ja mainitsisi nimeä heti kärkeen?
Uskollinen lukija muistaa, että olen aiemminkin esittänyt uusia atk-suomennoksia, eikä kukaan ole käyttänyt niitä. Epäilen niin käyvän myös nyt.
Tekstiviestillä ei tavoita nopeiten
Mutta jos haluat saada minut nopeasti kiinni, tekstari ei välttämättä toimi. Se kun välitetään ainoastaan puhelimeen, enkä ole aina puhelimen äärellä – tai siis en tuijota sen ruutua jatkuvasti (niin kummalliselta kuin tämä saattaakin kuulostaa).
Facebook- tai Google-pikaviesti on jo astetta parempi, koska se näkyy useamman kuin yhden laitteen ruudulla. Optimi olisi oikeastaan sähköposti, koska sellaista atk-laitetta minulla ei taida ollakaan, jonka ei tarkistaisi GMail-tililleni saapuneita viestejä vähän väliä. Tosin meilin ongelmana on, että tärkeät ja vähemmän tärkeät viestit menevät onnellisesti sekaisin.
Tjaah. Ehkä teidän ei kannata lähettää minulle ollenkaan viestejä.
Ei yhden Google-tuotteen lopettaminen sentään virstanpylväs ole
Ajattelin kuitenkin keskittyä olemaan eri mieltä yhdestä asiasta. Ahlroth kirjoittaa, että RSS-syötteiden tarjoaman suodattamattoman informaatiovirran sijaan hän on tykästynyt laitteisiin, jotka poimivat virrasta kiinnostavia sattumia:
Lakkasin olemasta huolissani ja opin rakastamaan algoritmia.
Se on säästänyt minulta pirun paljon aikaa.
On totta, että läheskään kaikkien aihepiirien kanssa edes kaltaiseni nörtähtävä toimittaja ei jaksa kahlata läpi satoja ja taas satoja syötteitä. Avainlause on läheskään kaikkien. On tiettyjä aiheita, joista luen tai ainakin silmäilen hervottoman määrän juttuja, koska haluan löytää tärppejä, jotka eivät ehkä ole vielä sattuneet kaikkien silmiin. Sitten on toisenlaisia aiheita, joista luen mieluusti vaikka vain yhden jutun päivässä, viikossa tai ehkä kuukaudessa.
Tärkeintä on kuitenkin se, etten halua luovuttaa päätösvaltaa aina ja kaikissa tapauksissa koneille. Haluan ehdottomasti säilyttää mahdollisuuden valita omat lukemiseni.
Moni on huomauttanut, että Twitter tuntuu uutisseurannan välineenä miellyttävämmältä kuin Google Reader. Sille on yksinkertainen selitys: RSS-ohjelmat nalkuttavat lukematta jääneistä jutuista, kun taas Twitterissä tapahtumat vierivät koko ajan eteenpäin, oli niitä lukemassa tai ei.
Sama työkalu ei sovi kaikkiin tarkoituksiin.
E-kirja on tarjouksessa ja ei ole
No hitsi, kokeillaan, kun kerran halpaa on. Haen kirjaa nimellä Android-ohjelmassa:
Mitä että?
Kliksuttelin hetkisen ympäriinsä, jonka jälkeen haku tuotti toisen tuloksen:
Tämä on todella kummallista. En kirjautunut ulos tai sisään palvelusta, joten en todellakaan tiedä, miksi yksi haku näytti tarjoushinnan ja toinen ei.
Näin tunnistat loppuunmyydyn tuotteen Stockmannin verkkokaupassa
Senhän tietää siitä, että kassalle-nappi on disabloidun harmaa:
Hienosti toimii! Meininki vain paranee, kun korissa on useita tuotteita, joista osa on loppuunmyytyjä ja osa ei. Eron näkee yhdellä silmäyksellä:
Kansalliskirjailijamme saapui Twitteriin
SEITSEMÄN VELJESTÄKirj. ALEKSIS KIVI 1890._Seitsemän veljestä_ ilmestyi ensimmäisen kerran v. 1870 neljänävihkona,
— Nummisuutatwit (@Nummisuutatwit) kesäkuu 29, 2012
Twitterissä on jo hyvän aikaa voinut lukea Shakespearen tuotantoa rivi riviltä. Miksei samaa ideaa voisi soveltaa suomeksikin? Aloitamme Seitsemällä veljeksellä ja sen jälkeen voisi lukea vaikka Minna Canthia.
Idean Aleksis Kiven tuotannon käyttämisestä sai @kaarne2 ja botin pykäsi vartissa @duukkis. Myös mahtavan hieno Nummisuutatwit-nimi karkasi kaarnen näppäimistöltä. Minä tietysti ihastuin siihen heti enkä suostunut enää harkitsemaankaan mitään muuta.
Edit: Botti on jo käynyt läpi seuraavat teokset: