Mastodon

Tapahtui nörtille tosielämässä

Istuimme pelin jälkeen pukuhuoneessa. ”Sinä kun tiedät vekottimista, niin kerro millainen puhelin olisi hyvä”, Eero sanoi.

Minä kiemurtelin, että kaikki ne kelpaa ja piruko noita Android-luurien mallinimiä muistaa ulkoa. ”Niin, kunhan netin käyttö onnistuisi kohtuullisesti”, Eero sanoi. ”Ei se onnistu kohtuullisesti millään”, Lauri sanoi.

”No, sitä varten on tietty nämä”, sanoin ja kalastin iPadin laukusta. Alkoi naurattaa. Eero sanoi, että minulla on varmaan melkoiset laitevalikoimat mukana. Kiistin väitteen.

Tuli sitten puhe iPadin akun kestosta. ”Jaa, ei se sitten kirjaa korvaa”, sanoi Lauri. ”Niin, mulla on tietenkin myös Kindle mukana”, sanoin ja nostin sen esiin.

Nauratti enemmän.

Mutta vannon, että koko homma oli sattumaa. En pyrkinyt ohjailemaan keskustelua mihinkään suuntaan. Niin vain jotenkin kävi.

Pönttömysteeri

Minkä toiten on tärkeää, että vessanpönttö on puhdas?

Väite 1: likainen pönttö näyttää rumalta

Niin varmaan näyttää, mutta onko sitä pakko toljottaa? Ajaako joku sisäinen polte tuijottamaan vessanpönttöä ja harmittelemaan, kun se ei kimaltele kevätauringossa?

Väite 2: likainen pönttö haisee

Luultavasti haisee, mutta kyseessä on kuitenkin pönttö, johon kustaan ja paskotaan. Miten hyvältä sen oletetaan haisevan? Ja miksi sitä yleensäkään pitää haistella? Pahimmillaan pönttö haisee ripulilta, parhaimmillaan se haisee esineeltä, johon on taannoin ripuloitu.

Niin näihin jos osaisi joku vastata.

Ei huvita

Nyt on vähän sellainen olo, että ei huvittaisi harrastaa yhtään mitään, siivota yhtään, katsella yhtään ostettavaa asuntoa, tehdä yhtään roikkumaan jääneitä töitä tai yleensäkään yhtään mitään. Voisin käpertyä likaisiin lakanoihin tyttöystävän kanssa ja kuunnella kissan epävireistä naukumista.

On nimittäin liikaa siistejä juttuja tehtävänä, ja kun on liikaa siistejä juttuja, niistä voikin tulla yhtäkkiä ahdistavia juttuja. Että vitsi miten kivaa olisi tehdä A ja B ja C, mutta siitä seuraa että X, Y ja Z jää tekemättä.

Jos ihmettelet purkauksen syytä, niin kello on melkein kahdeksan perjantai-iltana ja kirjoitan tätä työhuoneella. Maanantaihin mennessä pitää saada tehtyä ainakin noin 14 tuntia töitä. Ensi viikolla pitää kiriä kaikki se mikä jäi kahden edellisen sairausviikon aikana tekemättä ja joita en tällä viikolla ehtinyt hoitaa.

Eikä sillä ole mitään väliä, onko kyse työstä, harrastuksesta, harjoittelemisesta, huvittelusta vai parisuhteilusta. Kun kaikkea on liikaa, ei ole aikaa millekään.

Ei huvita.

Tiuku kehrää stereona

Suosittelen kuuntelemaan kuulokkeilla. Noin 45 sekunnin mittaisen äänitteen huipennus tulee vasta aivan loppupuolella, joten kannattaa kuunnella se kokonaan.

Kehräyksen kuuntelemiseen tarvitaan selain, joka tukee HTML5:n audio-elementtiä.

Uusi dieettini

Jos pidättäytyisi ostamasta karamelliä, joiden pakettein oikein_kirjoitus Horjuu:

Hyvää 2010 jne.

Joulun tärkeimmät elementit:

  • pitkät kalsarit (jalassa)
  • luettavaa (Kindle kädessä, text-to-speech käytössä tiskaamista varten)
  • hassu valokuva (napa taitaa vähän vilahtaa)

Näillä siis mennään.

Vuoden 2010 kovimmat albumit

Parhaiden levyjen luetteloinnissa on tainnut olla muutaman vuoden mittainen tauko. Nyt eräs käytännön syy tekee vuosilistauksesta helppoa. Spotifyn soittolistoja ei parane kasvattaa määrättömän pitkiksi, joten mulla on jokaiselle kuukaudella oma perattavat-soittolistansa. Niitä silmäilemällä pitäisi pystyä helposti kokomaan parasta tänä vuonna -kokoelma. Levyt eivät välttämättä siis ole tältä vuodelta, ja jos se jotakuta haittaa, niin painukoon.

Katsotaans:

Sleigh Bells: Treats
Travie McCoy: Lazarus
James Blake: CMYK EP ja Limit To Your Love
Ratatat: LP4
Rusko: OMG (Woo Boost!)
Sia: We Are Born (jep, Clap Your Hands ei mun mielestä kulunut puhki)
Holy Fuck: Latin
Scissor Sisters: Night Work
Pariisin Kevät: Astronautti
Kylie Minogue: Aphrodite
Danger Mouse / Sparklehorse: Dark Night of the Soul (periaatteessa vierailevilla vokalisteilla ei kai pitäisi saada kasaan näin hienoa levyä)
Big Boi: Sir Lucious Left Foot
Dragonette: Fixin To Thrill
Metric: Fantasies
Grammatics: s/t
Stars: The Five Ghosts
Crookers: Tons of Friends
Robyn: Body Talk pt 1, pt 2 ja pt 3
The Hold Steady: Heaven is Whenever (jotenkin liian Ameriikan-rokkia mulle, mutta pysähdyin kuuntelemaan kertomuksia ja miellyin)
Weezer: Hurley (kamoon, siinä on Trainwrecks)
Paleface: Helsinki – Shangri-La
Manic Street Preachers: Postcards From A Young Man (oh God yes!)
Suvi Teräsniska: Rakkaus päällemme sataa (mahtavaa poppia, kunhan ei kuuntele sanoja liikaa)
My Chemical Romance: Danger Days
Bryan Ferry: Olympia
Kanye West: My Beautiful Dark Twisted Fantasy
Rick Ross: Teflon Don (mua aineski huvittaa)
Happoradio: Puolimieli (vrt. Teräsniska: ei niinkään sanat, mutta ehkä Tykin huokaileva ja kireä laulutyyli)
Kumikameli: Voima ja kunnia
Carolina Wallin Pérez: Pärlor och Svin (nainen ja piano coveroimassa Kentiä, I’m there)
Cassette Kids: Nothing on TV
The New Pornographers: Together
Against Me!: White Crosses

Tosi paljon oli myös muita hyviä äänitteitä, mutta näistä useimpia olen sentään kuunnellut useammin kuin kerran. Runsaudenpula on pelin henki.

Hirveän paljon näyttäisi olevan sanatonta konemusiikkia. Olenkohan käyttänyt näitä vain taustamusiikkina?

Masennuksen ja surun ero

Music and the Brain on kohtalaisen kiinnostava podcast. Eilen kuuntelin miehensä menettänyttä Kay Redfield Jamisonia, joka yritti selittää, mikä ero on masennuksella ja surulla. Edellinen saa elämän – kaikki elämä, abstraktissa mielessä – tuntumaan mahdottomalta, kun jälkimmäinen taas muistuttaa elämän – oman, sen mihin oli tottunut – muuttuneen.

Word 294: Oleaginous

Instead, the dropped names of artists, aristocrats, writers and fashion designers ooze from the pages in a great oleaginous gloop of reflected glory.

oleaginous (adj) 1: unpleasantly and excessively suave or ingratiating in manner or speech [syn: buttery, fulsome, oily, smarmy, unctuous] 2: containing an unusual amount of grease or oil [syn: greasy, oily, sebaceous] – source: Letters from Bruce Chatwin