Yhdysvaltalaisten aikakauslehtien design on välillä aika hämmentävää. Uudessa Vanity Fairissa on 10,5 sivun juttu Sly Stonesta. Se alkaa komella kuva-aukeamalla, jota seuraa toinen, kuvapainotteinen aukeama.

Mutta sitten loikataankin jo takasivuille, jossa lopputeksti juoksee tasaisissa palstoissa, välissä vain mainoksia.

Tämä olisi tylsää jopa New Yorkerissa, jossa (lähes) kuvaton taitto on sentään kehitetty eräänlaiseksi taiteenlajiksi.

Mistä tällainen ripottelu johtuu? Mainostajista? Aikatauluista?