Kovaa menee

Päätoimittaja kävi äsken ovella sanomassa Mä luulin, että puhuit täällä yksinäsi kiinaa.

Ohjelmavinkki

MTV 3 tiistaisin klo 22.30–23.25: Mullan alla, viides tuotantokausi

Blogikirja saapui

Tilasin taannoin arvostelukappaleen Tuomas Kilven Blogit ja bloggaaminen -kirjasta. Teos saapui tänään postissa, eli mielipiteeni löytynee Jylkkäristä numero 13. Itse asiassa ajattelin tässä yhdistää Jyväskylän blogitapaamisen ja kirja-arvion Nörttinurkkaan, mutta katotaan nyt.

Ai niin: Lehti on Kilven mukaan Suomen seitsemänneksi paras blogi. Paras on Kasa, josta otetussa screenshotissa erottuu selvästi Linkkivarasto. Hähää!

Vessalukemistot vm. 2006

Niin se maailma muuttuu. Tällä hetkellä pesukoneen päältä löytyy nimittäin Pelit-lehtiä (2005–) ja Suomen Kuvalehden irtonumeroita. NYRB:it ovat yhä tallessa — olen jemmannut ne kaappiin.

Imagebrowser on tuhottava

Voi perkele sentään tätä Canon Imagebrowseria. Ohjelma on hidas, hidas, hidas ja vielä kömpelö käyttää. Löytyykö Mäkille edes mitään vaihtoehtoja sellaiselle, joka ei tarvitse RAW-tukea, mutta tahtoo nopean kuvaselaimen, jolla voi jotenkin rankata fotoja?

Nimim.
”Paska ohjelma”

Imag-lehtiä halvalla

Vihreän Langan välistä löytyy lipare, jolla saa Bisnes.fi:n uusimman numeron ilmaiseksi. Lapussa mainitaan myös sähköpostiosoite, joten ehkä pelkkä maili riittää
Imagen vuositilauksen päälle saisi Harkittu tyyli -kirjan, paketin hinta 35 euroa

Syysleffat

Kaistalla on taas läjä arvioita: Rungen ahdistava Suusta suuhun, ultimaattisen pökäle Snakes on a Plane, maailman paras Totoro, harmillisen kehno Lady in the Water ja turhan kiltti Thank You For Smoking.

Minua kiinnostaisi kuulla mielipiteitä noista arvioista. Onko kielessä mitään tolkkua, mielipiteissä linjakkuutta, sävyssä ylimielisyyttä? Itse leffoja saa käydä haukkumassa Kaistalle, koska lisää kävijöitä ⇒ lisää liksaa (ehkä). Mutta metakritiikki tänne, kiitos.

Paras scifi-sarja koskaan

Battlestar Galactican kolmoskausi pyörähti taannoin käyntiin Jenkeissä.

Wau.

BSG:stä on tullut lyhyessä ajassa koko Scifi Channelin lippulaiva, enkä yhtään ihmettele. Tupla-avausjakson aikana käsitellään muun muassa kuolemantuomion, terrorismin ja kiduttamisen oikeutusta sekä miehityshallinnon ongelmia tavalla, joka saattaa lähes kaikki muut telkkarin draamasarjat häpeään. Irak- ja natsiviittaukset ovat selkeästi esillä. Miten voi olla, että näin ajankohtaisista teemoista puhutaan melodramaattisessa avaruusoopperassa? En tiedä, mutta niin vain on.

Sarjan ensimmäinen kausi oli uraauurtava, mutta huomasin välillä ihmetteleväni Ron D. Mooren ja kumppaneiden aivoituksia. Sarja tuntui kovin yksisilmäiseltä asevoimien ylistykseltä ja sarjan sävy oli hypervakava. Toisaalta ensimmäisen kauden lopetus oli cliffhanger vailla vertaa.

Toisella tuotantokaudella meno rauhoittui ja skaala laajeni. Sarjan keskeiset teemat alkoivat nousta esiin aivan uudella tavalla, kun jaksoja oli enemmän eikä jokaisen täytynyt viedä tarinaa eteenpäin samalla hektisellä temmolla. Kakkosen päätösjaksossa kylvettiin siemeniä, joiden tuotoksista saatiin nauttia jo heti kolmoskauden alkajaisiksi: monet hahmoista ovat muuttuneet herkullisella tavalla lähes päinvastaisiksi, mikä on tuonut hahmoihin tuoreutta ja uutta näkökulmaa.

Star Trek on eittämättä maailman kuuluisin ja vaikutusvaltaisin telkkarissa nähty scifi-sarja. Firefly oli hienointa avaruusseikkailua, mitä 2000-luvulla on nähty. Mutta uusi Galactica on pyyhkii niillä molemmilla lattiaa, sillä se on rohkea — moraalisesti, draaman, henkilöiden ja toteutuksen puolesta — tavalla, jota ei ole nähty koskaan aiemmin.

Lyhyesti sanottuna: Battlestar Galactica on paras koskaan tehty scifi-sarja.