Author Archive

Listautumisanti (blogimaailman)

Tommi kirjoitti blogimaailman kasvusta, josta intoutuneena kävin katsomassa, mitä archive.org tietää blogini historiasta. Sieltähän löytyi muun muassa hetki, jolloin tajusin olevani osa yhteisöä, eli huhtikuun 3. päivä 2003:

Kas. Vaihteeksi taasen iskin Googleen nimeni (sanovat sitä egogooglaamiseksi), ja mitäs kone sylkikään? Sieltähän tuli vastaan Brainal Meltdown, jossa minun nimeni killuu ”Viileet blogit”-väliotsakkeen alla. Olen otettu.

Tästä inspiroituneena lähdin kahlailemaan läpi Pinseria, ihan vain ihmetyksen vuoksi. Jummijammi, tuo on kyllä melkoinen vekotin � se osaa luoda esim. bloginaapuruston ja tietenkin sinne voi luoda oman blogilistan. Luojan kiitos ei ole kämpillä nettiyhteytta, muuten menisi ikä ja terveys kun pitaisi lukea nuo kaikki lapi.

Meinaako tämä nyt sita, etta olen mukana skenessä?

Lukemattomat kirjametrimme

Väänsin eilen avainta pyörän lukossa varsin tuimasti, sillä nyckeln sanoi naps ja katkesi.

Niinpä oli tänään pakko kävellä töihin, ja jos on kerran pakko kävellä, on pakko tehdä välilaskuja, ja jos on kerran pakko tehdä välilaskuja, on pakko käydä alennusmyynneissä.

Niin että päivän kirjakauppalaskuksi tuli 32,84 euroa. Sillä sai Suomalaisen Kirjakaupan ”–40 % lisäalennusta”-läjistä seuraavanlaisen valikoiman:

  • Clausewitzin On War
  • jonkun kirjoittaman Life Drawing Class (vähänkö minusta tuleekin taiteilija)
  • Gourevitchin Huomenna meidät ja perheemme tapetaan
  • Mötley Crue -elämäkerran Dirt
  • Dickin Palmer Eldritch — kolmesti merkitty mies
  • Klempererin Haluan todistaa
  • Greg Bearin Vitals

ja lisäksi loppusummaan sisältyy vielä Päijänne-antikvariaatista noukitut

  • Himasen Hakkerietiikka
  • Eskelisen Digitaalinen avaruus

joista edellisen ostin ihan karppe tiem -hengessä ja jälkimmäisen Villen kehoituksesta ja kun kerran halvalla sai!

Onpahan taas läjä kirjoja, jotka voi jättää lukematta tänä ja ensi vuonna.

Teemabiisi

Kappas, olin unohtanut, että Hanhiniemi oli sanoittanut tällaisenkin ihmisen elämään sopivan kappaleen kuin Sylistäsi heräsin. Kaikkea sitä.

Suhteeni Kolmanteen naiseen on tällä hetkellä varsin sotkuinen. Laulutunneilla treenattu Tästä asti aikaa on puhkikaluttu ralli, mutta miun äänelle varsin sopiva. Toisaalta taas Paskanhajun sanoma kuulostaa nykyään miun korviin hiukan maalaisliittolaiselta. Ja onhan tämä soundi aika hieno yhdistelmä kasarin ja ysärin parhaita puolia.

Mutta toisaalta taas… nuoruusmuistoja ei voine koskaan vaihtaa, enkä haluaisikaan.

Kaiverrus olutpullossa

Jannen Olvi-pullossa luki hienolla kaunolla kirjoitettuna Annabella. Siis ihan lasiin kaiverettuna, siinä takaetiketin yläpuolella. Mikähän juttu tämä on?

Jylkkäri 13/2005 preview

Tjaa-a, ehkä se sittenkin tästä valmistuu. Uutissivut täyttävät päätoimittajan visiitti kuntauudistusseminaariin, jossa uusi liikenne- ja viestintäministeri meni lukkoon kotiyleisön edessä ja Kotkavirran Johanneksen juttu Jyrki Kasvista, jossa kansanedustaja mm. toteaa Olisi hienoa, jos minulla olisi valta liikutella satoja tai tuhansia ihmisiä mieleni mukaan, kuten joku on väittänyt (okei, pikkuisen puuttuu kontekstia, mutta eikö ole raflaava sitaatti?).

Sitten meillä löytyy ulkomaan senttarin juttu yliopisto-opinnoista Angolassa ja Jyväskylän yliopiston nuorimman maisterin (20-vuotias) haastattelu. Keskiaukeamalla pureudutaan ay-liikkeen ja opiskelijoiden väliseen suhteeseen. Kulttuurissa on saunajuttua ja pohdiskelua laulutaidon katoamisesta. Arvioissa ovat mm. Studio Julmahuvi, Tyttö sinä olet tähti ja Cortázarin Ruutuhyppelyä.

Miusta jutut ovat tässä numerossa itse asiassa varsin hyviä. Suosittelen lukemaan, kunhan se tiistaina pamahtaa telineisiin.

Syksy saa, lehdet tilataan

Innostuin taas vähäsen. Tilasin eilen The Atlanticin, koska se on halpa (40 USD / vuosi). Kotona huomasin, että minulle oli tullut tarjous London Review of Booksista, ja olin huomiosta niin otettu, että tilata pläjäytin senkin (olisiko ollut 20 euroa ja puolisen vuotta tilausta). Tänään sitten vielä lisäsin listaan Reasonin (30 USD / vuosi).

New Yorkeria on vieläkin vähän ikävä, mutta sen hinnalla sai nyt nuo kolme, että ehkä pärjään. Samoin tekisi mieleni New York Review of Booksia, mutta kaikkea ei saa. (Ellei sitten joku hanki minulle syntymäpäivä- tahi joululahjaa, köh köh.)

Blogiperjantainelonen

Tää on nyt ilmeisesti joku perjantainelonen? (En ole aiemmin tehnyt, niin en tiedä.)

  1. Mikä oli tavoitteesi kun aloitit blogisi?
  2. Onko tavoitteesi muuttunut tähän päivään mennessä?
  3. Jos joku haluaisi lukea vain viisi juttua/lastua/aurinkolaivaa/entryä/postausta/merkintää blogistasi, mitä suosittelisit?
  4. Onko ketään bloggaajaa jonka blogi mielestäsi onnistunut erikoisen hyvin?

Vastaan:

  1. AHBoSG sai alkunsa matkapäiväkirjana, minkä funktion se täyttikin vallan hienosti. Hieman kyllä kyrsii se, että muuan indeksitiedosto pamahti ns. vituiksi jossain välissä, jonka takia reissun kronologia vaikuttaa hiukan erikoiselta
  2. Onhan se. Välillä tiesin olevani maailman kovin journalismikriitikko, sitten taas melkoinen kuvanero ja nyt mie vaan kirjoittelen mitä sattuu & milloin sattuu (ja se on aika kivaa)
  3. Mietin tätä jo Nielsenin blogien käytettävyys -merkinnän luettuani, mutten keksinyt vielä
  4. Onhan niitä ihan saatanasti

Mikähän perse siinäkin on, että kiroiluttaa aivan helvetisti tänään?

Suuret jouset, suuret sanat, suuri musiikki

Hei sinä! Mikset ole aiemmin kertonut, että Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyy Scott Walkerin kokoelmalevy Boy Child? Sehän täyttää kaikki asettamani hyvän musiikin tunnuspiirteet. On kaunista laulua, isoja jousisovituksia ja patetian tuolle puolen lipsuvia sanoituksia.

Collapsing next to me /
shouts ”Don’t look sad! /
Things aren’t so bad /
They’re just /
more wrong than right.”

Niin laulaa Scott-poju kappaleessa The Girls From The Streets, and I feel like know exactly what those words mean. Se on hyvän musiikin merkki se. Vai voisiko tämä johtua siitä, että korvakuulokkeilla kaikki musiikki kuulostaa paremmalta?

Lisäksi haluaisin mainostaa toveri Kempin demoa A Pox Upon Your Love!, joka kuulostaa minun korvaani vallan mainiolta. Okei, emuloidut jouset ovat aivan hirveät, mutta ne antaa anteeksi, kun tietää miehen budjetin. Dramaattista elektronista instrumentaalipoppia, jonka luukuttaminen kympillä (säädin menisi 40:een, mutta säälin naapureita ja hernepurkki-kaiuttimiani) tekee ah niin hyvää.