Ilmeisesti on sama miten ihmisellä menee, kunhan kenelläkään muulla ei mene paremmin. Tai sitten filmitähdet ovat todella, todella pilallehemmoteltua porukkaa.
Miksen minä ole Hollywood-stara?
Archive for the ‘pop’ Category
Ja tässä oli kyse tekijänoikeudesta?
[Suomen suurimman taidemusiikin kustantajan Fennica Gehrmanin kustannuspäällikkö] Ari Niemisen mukaan taidemusiikin kustantamista on vaikea saada kannattavaksi siitä syystä, että kyseessä on varsinainen kestävyyslaji.
”Teoksista saa tuloja pitkän aikaa, vielä 70 vuotta säveltäjän kuoleman jälkeen”, Nieminen sanoo. ”Siksi taidemusiikin kustantaminen on erittäin pitkän aikavälin sijoitustoimintaa, eivätkä kaikki kykene siihen.”
Tekijänoikeus, kuten tunnettua, on tarkoitettu suojaamaan tekijää. Perikunnalle söherryksistäni voi varmasti olla iloa vielä 70 vuodenkin jälkeen, mutta jotain irvokasta tässä silti on.
Kesäleffat 2006, osa 1
Sitten takaisin asiaan. FC Venus on romanttinen komedia, joka ei ole erityisen hauska. Sävy on viritetty enemmän draaman kuin komedian puolelle, seikka josta käsikirjoittaja Outi Keskevaarikin huomautti. Juoni on lattea, sivuhenkilöistä monet rasittavan karikatyyrejä ja pääparikin vähän… no, tylsä. Summanen kyllä repii roolistaan komiikkaa ajoittain varsin hyvin, mutta Haapkylä on enempi näyttelijä.
Little Dieter needs to fly on Werner Herzogia elementissään, eli esittelemässä täysin kajahtaneita ihmisiä. Vietnamin sodassa alasammutun saksalaissyntyisen pilotin edesottamukset ovat varsin käsittämättömiä, kuten on mies itsekin. Parhaillaan Herzog vääntää samasta aiheesta fiktioelokuvaa Christian Balen kanssa. Lyhyt ja varsin reportaasinomainen pätkä toimii tai on toimimatta päähenkilönsä varassa, sillä mitään kovin elokuvallista tässä ei ole tarjolla.
Eat Drink Man Woman saa nälkäiseksi. Nyyhkypätkänä se ei minusta yllä Jäämyrskyn tasolle ja varsinkin alupuolella meininki tuntuu kovin nihkeältä. Loppua kohti elokuva kuitenkin vertyy ihan toimivaksi.
Stewie Griffin: The Untold Story on episodielokuva, joka (käsittääkseni) tehtiin täyttämään fanien nälkää sillä välin kun tv-sarjan uudet jakot olivat tuotannossa. Ja mikäs siinä – videolla voidaan olla tuhmempia kuin telkkarissa, eli Peter pääsee sanomaan ”fuck”. Ja mitäs muuta. Ömm. Suoraan sanottuna Family Guyn kuolleistaherättämisen jälkeiset jaksot ovat olleet minusta manaattien käsikirjoittamia.
Three Days of the Condor alkaa hienosti. On paranoiaa, ruumiita ja säikky Robert Redford. Ilmeisesti Max von Sydow tienasi 1970-luvun loppupuolella elantonsa näyttelemällä pahiksia Hollywood-jännäreissä, eikä siiinäkään ole mitään vikaa. Kondori ottaa siipeensä siinä vaiheessa, kun Redford viettelee kaappaamansa naisen. Koko osio tuntuu täysin käsittämättömältä ja molemmat näyttelijät äityvät patsastelemaan ihan urakalla. Myös loppuratkaisu (tai no, ihan viimeinen kohtaus poisluettuna) on hätäisen oloinen.
Mission: Impossible 3 paukkuu ja poksahtelee. Eetu Metsästäjälle rakennetaan arkielämä, jonka Philip Seymour Hoffmanin esittämä Damien, korjaan, Davian sotkee varsin perinpohjaisesti. Agenttimeininkiä on, samoin kuin kaikenmoisia raakuushommeleita pääpommeineen ja teloituksineen. Lisäksi pannaan palasiksi vähän siltaa ja parit autot. Emmätiä. En ole ollut missään vaiheessa tämän sarjan valtava ystävä, mutta kait M:I III (idioottimainen lyhenne, jep) hoitaa hommansa kotiin. Kai.
Fantastic Four on karmeaa ripulikuraa. Silti sille ollaan pykäämässä jatko-osaa. Voi itku.
Brothers Grimm käy esimerkiksi siitä, mikä Terry Gilliamin jutuissa on hyvää ja huonoa. Hyvää ovat massiivisen järjettömät lavasteet, puvusteet ja propit. Huonoa ovat sinne tänne hortoileva tarina ja näyttelijät, joita ei paljon ole vaivauduttu ohjaamaan (Wää! Olen Heath Ledger! Wää!
). Parhaimmillaan, kuten Brazilin ja 12 apinan tapauksessa, kaoottinen yhdistelmä onnistuu kaatumaan eteenpäin. Toisinaan se vain sortuu kasaan. Sitä paitsi digiefektit näyttävät tässä jotenkin tunkkaisilta perinteiseen käsityöhön verrattuna.
Leffoja katsottu 60 kappaletta.
Trailerihassuuksia
Heinäkuun 2. viikonloppu = Ilosaarirock
Kesäkirjat
Kesäkuu
- Von Bagh: Aki Kaurismäki
Petterin haastattelu/esseekirja on parhaimmillaan, kun Kaurismäki puhuu. Mies on käsittämättömissä sanankäänteissään käsittämättömän hauska. Valitettavasti vain Petteri on omissa käsittämättömissä sanankäänteissään käsittämättömän rasittava. Teksti on välillä, korjaan, koko ajan niin paksua, että lukijan kieli alkaa rusettaa. (tietokirja, 224 s.)
- Enqvist: Kosmoksen hahmo
Enqvist by the numbers: fysiikka pelastaa, jumalia ei ole olemassa. En tajunnut tiedeosiosta mitään ja tyhmien uskisten dissaaminenkin tuntui jotenkin väsyneeltä. Kari-setä on ollut paremmassakin terässä, miun mielestä. (tietokirja, 278 s.)
- Ylänen: Sata parasta elokuvaa
Nyyh. Voisiko Helena Ylänen mitenkään palata takaisin töihin? Hän on nimittäin kriitikkona mahtava: sivistynyt, avarakatseinen ja hyvä kirjoittaja. Roska ja taide uppoavat Yläselle yhtäläisesti, paitsi huono taide ja huono roska eivät. (tietokirja, 259 s.)
- Sinkkonen et al: Käytettävyyden psykologia
Aika paljon kamaa, joka oli tällaisesta veppidiletantista sekä kiinnostavaa että mahdollisesti hyödyllistä. Kirjoittajat eivät tyydy pelkkään ”mitä?”-aspektiin, vaan myös ”miksi?” nousee esille miellyttävän usein. Worth checking out, jos pohjatietoja ei ole, luulen. (tietokirja, 343 s.)
Pitkä häntä
Huumoria à la Variety
KING ARTHUR
Social revelation: Contending sides in the Dark Ages were organized on the principles of modern American high schools.
Villains: Conniving Eurotrash Italian bishop on the inside; invading Eurotrash Danish Scots (with bad haircuts) led by Stellan Skarsgaard on the outside.PIRATES OF THE CARIBBEAN
Social revelation: Contending sides in 18th-century Caribbean were organized on principles of American high schools.
Villains: Snotty English governor on the inside; Eurotrash English pirates on the outside.PEARL HARBOR
Social revelation: American society in general, and the Canadian and American military in particular, are organized on principles of modern American high schools.
Villains: Foreigners again — Japanese Empire.ARMAGEDDON
Social revelation: Outer-space drill teams are organized on principles of modern American high schools.
Villains: Doubting bureaucracy on the inside; foreign-born space debris on the outside.CON AIR
Social revelation: Escaping convicts organize themselves on principles of modern American high schools, perhaps inspired by organization of U.S. law enforcement.
Villains: On the inside, DEA agent Duncan Malloy (not Eurotrash, but played by European actor Colm Meaney). On the outside, sundry, led by fiendish Cyrus ”the Virus” Grissom (not Eurotrash, but highly affected John Malkovich).CRIMSON TIDE
Social revelation: Contending factions on submarine organize themselves on principles of modern American high schools.
Villains: On the inside, Capt. Frank Ramsey; on the outside, Eurotrash Russian commies.BAD BOYS
Social revelation: Police department organized on principles of modern American high schools.
Villains: Cop bureaucracy on the inside; Eurotrash heist gang boss on the outside.TOP GUN
Social revelation: Navy has organized elite fight pilot school on principles of modern American high schools.
Villains: Rival pilots, mostly blonds, on the inside; commie pilots of unidentified nationality (though certainly could be Eurotrash) on the outside.BEVERLY HILLS COP
Social revelation: Police departments, including class clown, organize themselves on principles of modern American high schools.
Villains: On the inside, police brass; on the outside, Eurotrash smuggler.
Joo joo, punchline puuttuu, mutta silti.
10k paukkuu
Roskilde 2006: sunnuntai
Ero samalla lavalla aiemmin esiintyneeseen Strokesiin oli valtava. Siinä missä New Yorkin äijät mököttivät ja paukuttivat yksitoikkoista rokkiaan kuin hengityskoneessa, FF poukkoili ympäri lavaa, virnuili ja huudatti yleisöä. Minusta rokin soittamisen pitää olla hauskaa, tai ainakin sen pitää näyttää siltä yleisölle. Okei, Toolin soittajien pitää by default mököttää ja olla hyvin huolissaan kaiken maailman vakavista jutuista, mutta kepeämmille akteille moinen myrtsiys ei sovi.
Miinusta tässä viimeisessä päivässä on se, että Franzin jälkeen ohjelmassa ollut Goldfrapp olikin perunut aivan viime tingassa sairastapauksen vuoksi. Bändi olisi esiintynyt tunnelmallisen pienellä (höhö) Metropol-lavalla, joka olisi joko a) luonut mahtavan, ”olin siellä kun te ette vielä tienneet mitään” -tunnelman tai b) ollut aivan liian pieni. Valitettavasti vain homma jäi nyt pelkäksi spekulaatioksi. Harmi: ’Frapp ja Franz olivat etukäteen ne yhtyeet, joiden takia jaksoin raahautua vielä sunnuntainakin festivaalialueelle.
Vanhuus ei nimittäin tule yksin. Neljä päivää haahuilua valtavalla alueella on paitsi puristanut minusta mehut, myös peitellyt viisimilliseen törkykerrokseen ja tuhonnut selkäni. Jaksan seisoa tuskin varttitunnin kerrallaan, ennen kuin selkää alkaa särkeä. Varsinkin tänään olisin halunnut vain istuskella koko ajan. Lisäksi rillit ovat suttaantuneet läpinäkymättömiksi, nenästä tulee mustaa juttua ja silmät vuotavat jatkuvasti.
Teknisesti ottaen festivaali ei tietenkään ole vielä ohi. Kaiser Chiefs soittaa parhaillaan (jahas, siellä soikin jo I Predict A Riot, eli ei maksane enää vaivaa) ja päälavalle nousee sen jälkeen Roger Waters, joka kuulemma esittää Dark Side of the Moonin quadrofonisezzzz…
Loppuun läjä irtohuomioita koko viikonlopun ajalta.
- Nörttihauskaa: Kännykän saa näyttämään, missä GSM-verkon solussa se milloinkin vaeltaa. Suomessa ominaisuus ei ole käytössä kovinkaan monessa paikassa (olen huomannut sen vain Kuopiossa ja Turun satamassa), mutta Tanskassa tunnisteet ovat kaikkialla. Festarialueella näytössä lukee useimmiten jotain tyyliin ”ROSK. 6G”, mutta yhden kerran siinä vilahti
GOD FESTIV AL
- ObPython: Mahtavaa makua osoitti nimeämisellään The Crunchy Frog Label
- Hauska hetki: Death Cab For Cutien Ben Gibbard huutamassa
Turn those fucking strobes off!
kesken biisin - Varuste: Seuraavalle kerralle pitää valmistaa t-paita, jossa lukee
jag er ikke dansk
, jotta ihmiset käyttäisivät englantia - Nostalgia: Oluttuopeilla on kruunun pantti. Kaikkialla kirmaavat pullopojat ja -tytöt tuovat elävästi mieleen lapsuuden juhannukset mummolassa, kun keräilin humalaisten sinne tänne kylvämiä pulloja pusikoista
- Puutos: Jos jotain on suomalaisilla festareilla hoidettu paremmin, se on veden saatavuus. Vesipisteitä ei juurikaan ole, tosin vettä on myynnissä monessa paikassa. Silti minusta ilmainen vesi on varsin tärkeä perusvaruste festivaaleilla. Sillä vältetään pyörtymiset ja putsataan paskaiset rillit
- Fiilikset: Toolin keikan jälkeen näin naisen, joka kumarsi polvillaan lavan suuntaan kuin Mekkaan konsanaan
- Kätevä keksintö: Tuoppeja kanniskellaan ympäriinsä pahvista tehdystä kaljakahvassa, joka on erinomaisen kätevän näköinen keksintö. Jonkun kannattaisi varastaa idea
Vaikka en vielä ole kotimaan kamaralla, uskallan jo tässä vaiheessa sanoa, että kyseessä oli mainio reissu. Tänne pitää tulla toistekin.