Tue hyvää asiaa
Kuinka kukaan voisi olla rakastamatta elokuvaa, joka sai kalasteltua Oscar-ehdokkuuden kuvitteelliselle käsikirjoittajalle?
Olen vouhkannut sen hienoudesta aiemminkin.
olin kalevan sivuilla muuten vaan, kun huomasin uutisen
minun mummolani on palanut maan tasalle
hävinnyt
kokonaan
ja sain tietää asiasta sattuman kautta
ennen kuin äiti ehti edes soittaa
mahaan koskee
Ostaisitko käytetyn miehen tuolta autolta?sanoin iltapäivällä, täysin vakavissani vielä.
Damn you, Reverend Spooner!
Yritin tarkistaa, näkikö hän unta, mutta vastaus oli ”ei”.
Paitsi että vähän ajan päästä se oli ”kyllä”.
Sen ensimmäinen lause kuului Yritysjournalismi on journalismin alalaji.
Mitä helvettiä? Mitä on tämä yritysjournalismi ja mitä se tekee minun keitossani? Puhutaanko tässä mahdollisesti yhteisöviestinnästä, PR-toiminnasta ja markkinoinnista? Haetaanko ’journalismi’-sanan käytöllä tässä nyt jonkinlaista uskottavuutta?
Oli miten oli, tartuin välittömästi toimeen ja muokkasin Wikipedian artikkelia. Tuskin maailma tästä parani, mutta ainakin kiehunta päässäni laantui hiukan.
Toisin sanoen kauppiaat eivät itsekään tiedä, mihin tunkisivat kaikki tehosekoittimensa. Kas kun eivät saman tien ehdota, että ylimääräisen Magic Bulletin voi jauhaa ”vain alle kymmenessä sekunnissa” toisella Magic Bulletilla hienoksi sössöksi.
Rehellinen mainoslause olisi siis suunnilleen ”vie asuntoautoon, mökille tai heitä suoraan hevonperseeseen”.
Sain Kelalta kirjeen, jossa penättiin takaisin vuoden 2005 opintotukia tuhannen euron verran. Siis 2005, jolloin nostin tukea neljältä ensimmäiseltä kuukaudelta, elin kuukauden stipendillä, menin töihin kesäkuussa ja siirryin elokuussa Jylkkäriin, jonka palkka ei tunnetusti päätä huimaa.
Oma mokahan tämä eikä asiassa ole mitään nokankoputtamista, mutta vituttaa silti aika lailla.