Author Archive

Python-bio

Timesissä on katkelma uudesta Monty Python -biografiasta, joka on tietenkin täydellisen suositeltavaa luettavaa (etenkin metsureille). Lainaus: CLEESE: I remember once we got into a terrible fight about whether a candelabra should be made out of a goat or a sheep. We knew there was going to be a light bulb screwed into each of its four feet but there was this almost vitriolic fight, three against three, insulting each other: ’Fucking sheep! What do you mean a sheep? It has got to be a goat.’ I remember halfway through thinking, ’This is absolutely insane.’

Word 116: Concupiscent

But here is a concupiscent lout, at our doorstep, his member in his hand, and he proclaims: ”Later on, perhaps I’ll buy you a sandwich. Now, hike up your skirts.”

concupiscent (adj) : having sexual lust [syn: libidinous; lustful; lecherous; salacious] – source: Once more with indifference

Liian iso elokuvaksi

Guardianin artikkelissa That’s all, folks John Boorman pohtii mitä mammuttibudjettisten hittielokuvien valmistaminen tulee loppujen lopuksi maksamaan studioille ja yleisöille.

Oleellinen pointti ovat absurdit kustannukset: Elokuvan valmistaminen maksaa sata miljoonaa dollaria, levitykseen laitetaan heti 4000 kopiota, joiden tekeminen maksaa viisi miljoonaa, mainostukseen poltetaan 30 miljoonaa ja niin edelleen. Kaiken tämän seurauksena isot leffat keräävät jopa kolmanneksen kokonaistuloistaan avausviikonloppuna, jonka jälkeen ne kuihtuvat pois. Ei ihme, että elokuvateollisuus jurputtaa teinien pikaviestinnän syövän voitot.

Käännös

Minusta kaikkein hienoimpia käännösihmeitä ovat sellaiset kuin se, että elokuva Lassie, come home! on käännetty Lassie palaa kotiin. Menee vähän jännitystä tuosta.

Pilkkuja ja viilareita

Torstain Hesarissa oli hämmentävä juttu ”kansalaisaktivisteista”, jotka osallistuivat videoneuvotteluun Maailmanpankin päämiehen kanssa. Noin 100% tekstistä käytettiin erilaisten teknisten ongelmien kuvailuun, mutta oli sinne väliin saatu mahdutettua myös kolme poikain ja tyttöin esittämää kysymystä. Hieman jäi laihaksi faktapitoisuus. Koko komeus oli vielä taloussivuilla.

Uudessa Journalistissa kerrotaan naispuolisen sotakirjeenvaihtajan ongelmista tyyliin Kokemuksistaan viisastuneena Vihervuori otti kerran Bosniaan mukaansa miehen, joka ikävä kyllä paljastui sivariksi ja pasifistiksi. Että siihen hommaan on kait sitten turha pyrkiä. Mitäs ne sivarihipit voisivatkaan tappamisesta tajuta?

Nytissä oli puolestaan kansijuttuna seurattu immeisten juomista viikon mittaan. Kolmen sivun jutusta noin kaksi ja puoli oli drinkkien listausta kellonaikojen kera, mikä ei erityisemmin houkutellut lukemaan. Minä kun luulin, että yksi toimittajan tehtävistä oli datan muokkaaminen informaatioksi, vaan kerranko sitä tyhmä erehtyy?

Vaan jottei päivä jäisi kovin synkäksi, loppuun vielä hyvä juttu talousjournalismin ongelmista: On tahoja, jotka ovat mediassa kaiken arvostelun yläpuolella ja niitäkin, jotka eivät voi tehdä mitään oikein. Julkiseen keskusteluun osallistuvia ja talouspolitiikasta puhuvia yritysjohtajia arvostellaan harvoin kriittisesti. Vapaata riistaa taas ovat useimmat poliitikot.

Odööri

Erikoista on se, että ihmisen suu haisee salamilta, jos ruokareiän jättää pesemättömäksi vaikkapa vuorokauden ajaksi.

Aikakäsitys venyy taas

Thee Ultra Bimboos -yhtyeen rumpalin Milla Palovaaran lempijuoma on olut, selviää huomenna Nyt-liitteestä.

Mie en ihan oikeasti tajua, miten tämä pitäisi ymmärtää.

Kurssivalikoimaa

Tuli sähköpostia otsikolla NYKYAIKA KULTTUURINTUTKIMUKSESSA -luentosarja syyskuussa. Viesti alkoi sanoilla Tervetuloa ao. luentosarjalle oppimaan lisää nykyajasta ja sen tutkimuksesta!

Juorulehden moraali

Erinomainen Kysyn vaan jo tökki kepillä juorulehtipuolen ruhoa, apunaan sunnuntai-Hesarin juttu. Yhden pointsin setä (vai onko se täti?) kuitenkin missasi.

Anssi Miettisen kirjoittamassa jutussa on kerrotaan erään Seiskan entisen toimittajan yrityksistä hankkia rahoitusta uudelle selluloosan ja painomusteen yhdistelmälle. Sitaatti: Hän sai mediakonserni Jantonin innostumaan lehtihankkeesta, mutta Janton vetäytyi viime hetkillä vedoten muun muassa eettisiin syihin. Tässä vaiheessa Jantonin pisteet nousivat kohisten minun kirjoissani, ja jatkoin lukemista: yhtiön hallituksessa istuivat lööppijulkisuudesta kärsineet Pekka Vennamo ja Hjallis Harkimo, jonka jälkeen äskettäin ansaittu karma lorisi jonnekin kosmiseen viemäriin.

Mikä helvetin eettinen perustelu se on, että haluaa turvata oman persnahkansa?