Tämän tiedän, koska luin sen Aamulehdestä.
Johon tieto on oletettavasti saatu haastattelemalla.
Pelkään, että olen aiheuttanut repeämän aika-avaruus-jatkumossa.
Archive for the ‘media’ Category
Juha Seppälä murskaa myyttejä
Toimittaja Matias Erkkilä Markkinointi&Mainonta-lehdestä käsitteli 31. toukokuuta aikakauslehtien printti- ja verkkoversioiden suhdetta: ”– – Aika hälyttävää luettavaa ovat nämä aikakauslehtien verkkosivujen viikoittaiset, toistan, viikoittaiset, kävijämäärät.”
[…]
Seiska ei sisältynyt Erkkilän verrokkeihin, mutta silläkin on verkkosivut ja siellä muun muassa kategoria Julkkisblogit. Yhtenä bloggaajana on laulaja Anita Hirvonen, jolle Blogilista ilmoittaa tuoreen päivityksen (”Aina pirteän ilopillerin nykykuulumiset löydät hänen blogistaan.”), joka on kuitenkin aina yksi, sama, ensimmäinen ja ainoa päivämäärältä 23.11.2006.
Anita (”Elämä on Ihanaa!) kirjoittaa, että ”Moi. Kylläpä on ihmeellistä tämä nykyaika. Tässä pimeyden keskellä kirjoittelen omasta elämästäni josta yleensä muut kirjoittavat. En ole häävi kirjallisessa julkaisussa, vaikka puhuminen kyllä onnistuu – liikaakin. Kiireinen alkutalvi johtuen Anita musikaalin harjoituksista Riihimäen teatterissa. Ensi-ilta on jo tammikuun 13. Keikatkin on hoideltava ja kuntoon pitäis päästä. Mua on vaivannut sitkeä syysflunssa, että väsymys käy välillä käpälään. Iloa tuo oma koti joka alkaa pikkuhiljaa olla kunnossa muutama projekti vielä, niin kuin kodinhoitohuone ja autotalli, jää varmaan ensi kesään. Uutta levyä valmistellaan kovaa vauhtia. Alkuvuodesta jotain valmista toivon mukaan. Olen kyllä kiitollinen että töitä on riittänyt. Tää on tylsää luettavaa. Yritän parantaa tahtia kunhan tässtä tokenen. Kyllä Elämä on Ihanaa.”
Aikakauslehti on semmoinen liittymä, että sitä ei verkkoversio uhkaa.
* * *
Jos ymmärsin oikein, Juha Seppälä tarjoaa seuraavanlaisen päättelyketjun:
- Aikauslehtien verkkosivuilla ei käy ketään
- Seiska on aikakauslehti
- Anita Hirvonen ”bloggaa” Seiskalle
- Anita Hirvonen ei osaa kirjoittaa/on tyhmä/huvittava (yliviivaa tarpeeton)
Kohdista 1–4 seuraa siten aukottomasti, että ei huolta, vaikka kukaan ei käy lehtien sivuilla, sillä kaikki nettiin liittyvä on viime vuotista anitahirvosta.
Wau. Olen sanaton.
Tämä ei muuten ole ensimmäinen kerta, kun Juha Seppälä on viillellyt internet-nörttien kalpeita vatsoja auki partaveitsimäisellä älyllään.
* * *
Saatan olla täysin väärässä, mutta jotenkin en usko, että Erkkilän tavoitteena oli kannustaa Anita Hirvosta bloggaamaan ahkerammin. Kenties hän halusi huomauttaa, että aikakauslehdillä on paljon lukijoita, että internetillä on paljon käyttäjiä ja että on hassua, kuinka nämä kaksi ryhmää eivät kohtaa.
Mutta Juha Seppälä on niin paljon minua viisaampi, että olen asiassa varmaan ihan väärässä. Onhan minulla blogikin.
Vanity Fairin erikoinen taitto
Mutta sitten loikataankin jo takasivuille, jossa lopputeksti juoksee tasaisissa palstoissa, välissä vain mainoksia.
Tämä olisi tylsää jopa New Yorkerissa, jossa (lähes) kuvaton taitto on sentään kehitetty eräänlaiseksi taiteenlajiksi.
Mistä tällainen ripottelu johtuu? Mainostajista? Aikatauluista?
Dää dä dä dä dää dädä dädädädääd
Näin tehdään leffajuttuja netissä
Satu Ruotsalainen: Valon ja värien vuosi 2005
Ei-niin-kovin syvällinen mediakritiikkiajatus Yhdysvaltain ja Suomen eroista
She also learned that the online features can drive print circulation. Editors discovered this in September when they prepared a multimedia package on local sex offenders, which included a database of registered felons and various audio and video reports.
The Web package was prominently placed on the homepage Sept. 28 to promote much of the same material in a Sunday print presentation three days later. The effort resulted in the biggest Sunday single-copy sales of the year, with 4.9% more than any other Sunday. That record was broken two months later when the same approach was used for a report on police overtime.
Mutta mitenkä lie Suomessa: tilaako kukaan kaksikymppinen paperilehteä, koska sillä on niin hyvät veppipalvelut?
Päästäkää pääkirjoitustoimittaja pälkähästä
Onko lukijoissa paljonkin sellaisia, jotka ovat olleet asiasta eri mieltä? Kas, totta, ehkä ei ole soveliasta pitää ihmistä pankkivankina.
Tai kenties Hesari pyrkii vaikuttamaan Islamin armeijan sankareihin, jotta nämä tajuaisivat erheensä ja päästäisivät journalistin vapaaksi.
Vai yrittääkö lehti lähinnä kertoa meille lukijoilleen, että se on tätä mieltä asiasta? Jos näin on, ovatko seuraavana vuorossa Maapallo on pyöreä, Ihmisiä ei pitäisi tappaa ja Lapsityövoiman käyttäminen on väärin?
Sheesh.
Päivän sitaatti
Verkkokauppa on kasvanut räjähdysmäisesti kaikkialla internetin yleistymisen vuoksi.
HS 26.6.2007 (¤)
Angelina Jolie for great justice
Punchline? No se, että ensi-illassa tuottajat ilmoittivat omistavansa leffan Reporters Sans Frontiersille, joka yrittää puhua lehdistön sananvapauden puolesta.