Olisiko kelleen hyviä ideoita siitä, miten LibraryThingissä voisi pitää kirjaa muualta lainatuista kirjoista? Haluaisin sinne jonkun lyhyen arvion pistää ja pari avainsanaa, jotta voi tarvittaessa hakea niitä uudestaan.

Olenko ainoa, jonka mielestä nämä Lotus Notesin mainokset ovat ihan pirun pelottavia?

En minä halua sarvikuonostrutseja tai hanhijäniksiä. Sellaiset kuuluvat D&D:hen, eivät työpaikoille.

Ei tämä ole enää edes hauskaa.

Ostin joulureissua varten junalipun verkkokaupasta etukäteen ja printtasin sen itse, jotta olisin mahdollisimman hyvä itsepalveluasiakas. Matkaajia on kaksi, Tiuku ja minä.

Ostamiseen muuten meni jokunen tovi, sillä VR:n pyllysuristin kertoo vasta varausprosessin lopuksi, että haluttua paikkaa ei ole saatavilla. Siis sen jälkeen, kun on varannut junan, merkinnyt haluavansa lemmikkipaikan ja kirjoittanut nimensä.

Vaan mitä tapahtuu junassa? Konduktööri kysyy, että olenko maksanut lemmikistä. Mitä ilmeisemmin en, vaikka olen varannut lemmikkipaikan. Ei muuta kuin pankkikortti esille ja vitonen lisää tilille, kiitos.

Konnari tiesi vielä kertoa, että tähän verkkokaupan lemmikkiliputtomuuspulmaan törmätään jatkuvasti, mutta hänellä ei ole selitystä siihen.

Arvon Valtion Rautatiet: kun seuraavan kerran perseilette verkkopalveluidenne kanssa, niin jaksaisitteko pyytää sovelluskehittäjää vähän kehittämään sitä verkkokauppaa pidemmälle? Voisitte samalla vaikka fiksata erikoisen ”me ei myydä lippuja öisin, koska… ööh, silloin ei kulje junia ja jos sitä paitsi verkkokauppaa ruokitaan keskiyön jälkeen, se muuttuu gremliniksi” -aikarajan.

44

Voi ei, hyväksyin just maailman ehkä ärsyttävimmän ihmisen friend requestin facebookissa koska oon niin kännissä.

En ole ainoa, jota nyppii Facebook-ohjelmien hervoton into mainostaa olemassaoloaan. Nykyiselläänhän RSS-lukijan Facebook Notifications -loora on täynnänsä epämääräistä ”kokeilen pippelinvenytinkisaa!” -ilmoitusta.

NY Timesin juttu Facebook-ohjelmista ja niiden kehittäjistä tarjoaa mahdollisen selityksen tälle spämmäysinnolle:

Chamath Palihapitiya, the vice president for product marketing and operations at Facebook, argues that the high values placed on Facebook tools are reasonable considering what the company is giving its entrepreneurs. ”People look at our platform as a way to dramatically de-risk an investment. For little amounts of money in a short period of time, you can understand whether consumers will adopt your application,” he said.

That understanding can indeed come quickly. Facebook gives its members updates on what new features their friends are trying out, which allows applications to spread more quickly and cheaply than if they were available on a stand-alone Web site.

ILike, an Internet music company based in Seattle, was among the first to introduce a Facebook application when the site was opened up in May. The iLike tool, which lets users post clips of their favorite songs, has since been added to the pages of 8.6 million of the service’s 43 million users, and it gets twice as much traffic as iLike’s year-old Web site.

Toisin sanoen syy ei ole niinkään alustan eli Facebookin kuin ohjelmankehittäjien, jotka yrittävät epätoivoisesti kahmia lisää huomiota ja käyttäjiä ja sitä kautta mahdollisia mainosdollareita tai muita tulonlähteitä.