Yllättävän kivuliasta

Silmä

Jääkaapissa makasi jokseenkin syömätön tomaatti. Koska olin juuri kokannut itselleni maittavan lounaan, ajattelin kruunata ateriakokonaisuuden tuoreella vihanneksella. Otin punaisen pallukan käteeni ja puraisin.

Paskiainen ruiskautti tomaattimehunsa suoraan oikeaan silmääni. Tomaatti muuten kirvelee yllättävänkin ätväkkäästi sarveiskalvolla ollakseen lähinnä vedestä koostuva elukka.

Word 244: Spatchcock

Likewise the mind: our meagre reasoning capacity is an afterthought, spatchcocked on to the ancestral systems that have the reins where practical decision-making is concerned.

spatchcock (v) 1: prepare for eating if or as if a spatchcock; 2: interpolate or insert (words) into a sentence or story – Evolutionary Shortcomings

Kohtaus anniskeluravintolan ulkopuolella

Satoi vettä, joten kipaisin lähimmän liikkeen lipan alle suojaan sateelta.

Marja tuli kohta perässä ja osoitti näyteikkunaa: Mutta eikö olekin isot rinnat tuolla mallinukella?

On. Menee selkä kipeäksi, myöntelin.

Vieressäni seisonut nainen oli ollut tähän asti hiljaa.

Mistä mies tietää, että liian isoista rinnoista tulee selkäkipua? hän kysyi.

Marja kiirehti vastaamaan: Olli on hieno mies.

Vieras nainen jatkoi: Sitten varmaan tiedät, miten naiselle annetaan täydellinen orgasmi.

* * *

Mitä tuollaiseen pitäisi vastata?

Kirjanmerkkien kuolema

Kirjanmerkit ovat vuoden turhake.

En tietenkään tarkoita fyysisiä lipareita, vaan nettiselainten linkkilistoja. Olen krooninen hamsteriluonne, joten ei ole mikään ihme, että aloin jo vuosia sitten säilyttää kirjanmerkkejäni netissä. Kirjanmerkit helpottivat useimmin tarvittavien sivujen löytämistä ja nettisivuille muunnetusta paketista oli apua, jos ei ollut omalla koneella.

Nykyään kotiselaimeeni ei ole tallennettu yhtään osoitetta. Mikä on muuttunut?

Kolme asiaa: Google, del.icio.us ja Firefox.

Ensin tuli hakukone, joka toimi paremmin kuin edeltäjänsä. Urlit ovat usein pitkiä ja hankalia painaa mieleensä. Jos muisti, millä hakusanoilla halutun sivun löysi, oli nopeampaa ja kätevämpää kulkea Googlen kautta. Muutaman sanan kirjoittamalla pääsi halutulle sivulle, eikä tarvinnut kahlata läpi satoja hieman epämääräisesti organisoituja kirjanmerkkejä.

Tilanne parani entisestään, kun selaimet alkoivat tukea hakuoikoteitä. Ei tarvinnut enää ladata Googlen etusivua, vaan pystyi kirjoittamaan suoraan osoitekenttään ”g kissan kuvia”.

Se oli hyvä apu. Edelleen ongelmaksi jäi mitä tehdä silloin, kun ei ole omalla koneella. Del.icio.us auttoi siihen. Kokeilin palvelua joskus muutama vuosi sitten ja hylkäsin sen rajoittuneena linkkiblogina. Hoidin homman mieluummin varsinaisen blogisoftan avulla.

Sitten tajusin, että deli toimii kätevänä kirjanmerkkivarastona, koska siinä on hakutoiminto, metatieto tulee merkattua ainakin jollain tarkkuudella ja jossain vaiheessa Firefoxiin sai lisäpalikan, joka teki deli-merkkien lisäämisestä ja hakemisesta helppoa. Miksi säilyttää yhtä kasaa muistiinpanoja vain omalla koneella, jos ne sai samalla vaivalla näkyviin kaikkialla?

Viimeisimpänä apuna on toiminut Firefox 3, jonka kehittäjät saivat erittäin hyvän idean: miksi selailuhistoriaa pitäisi seuloa osoitteen eikä otsikon perusteella? Molemmat toki onnistuvat, mutta – jälleen – ihmisen on yleensä helpompi muistaa mistä sivulla puhuttiin kuin millä palvelimella se on.

Kirjanmerkit ovat kuolleet, kauan eläköön kirjanmerkit!

Profiloikaa minut

Iltalehti:

Lähikaupan myyjän mukaan vangittu osti peruselintarvikkeita ja kissanruokaa.
– Hän ei ostanut koskaan alkoholia, ihan perusruokaa.
– Hän oli syrjäänvetäytyvä eikä puhunut aluksi mitään. Tervehdin häntä aina ja lopulta hän sanoi, että hei ja kiitos. Ei koskaan mitään muuta, yli neljä vuotta samassa kaupassa myyjänä työskennellyt nainen kuvailee.

Katsotaanpa: minä käyn lähikaupassa, ostan peruselintarvikkeita ja kissanruokaa, en koskaan alkoholia. Myyjälle sanon että ”moi”, ”pankille”, ”kiitti”. Lisäksi pelaan sota- ja tappopelejä valtavalla ruudulla. (Tosin minulla on myös autopelejä, jotka surmaajalta puuttuivat tyystin.)

Jumalauta. Sehän täsmää.

Hillittömän hidasta asiakaspalvelua

Philips

British Airways

Anteeksi mutta miten helvetissä yhden sähköpostiosoitteen poistaminen listalta voi kestää kymmenen päivää? Pitääkö se osoite ensin printata, lähettää kakkospostissa asiakaspalvelukeskukseen, herättää aspa-tonttu horroksestaan, louhia uraania peruskalliosta ja rakentaa uusi ydinreaktori, että tonttu saa tietokoneeseen virrat ja painaa kahta nappia?