You get respect for doing funambulism or spectator sports – following the right steps to become the ”Einstein of Economics” or the ”next Darwin” rather than give society something real by debunking myths or by cataloguing where our knowledge stops.
funambulist (n) : an acrobat who performs on a tightrope or slack rope – source: The Idea of Negative and Iatrogenic Science
We offer different loans to Individuals and cooperate bodied at an interest
rate of 3% per annum.This is to help you meet your financial obligations
especially with the on going world financial crisis.
Olisiko siis tässä käynyt niin, että lähettäjä haisteli sähköpostiosoitteen domainosasta oikean kielen mutta ei ole vielä saanut itse tekstiosiota käännätettyä? Pitänee translateerata ja lähettää se takaisin E-loanille, jotta saavat vähän lisää tehoja Suomeen kohdistuvaan suoramarkkinointiinsa.
Hienoin softa: Salling Clicker. Tekee kännykästä tietokoneen yleiskaukosäätimen. Varsinainen pointti on kuitenkin siinä, että Clicker osaa vaimentaa tietokoneen äänenvoimakkuuden, kun puhelin soi. Se on hieno ominaisuus, se.
Hienoin joulukuussa löydetty mixtape: TRVS DJAM FIX YOUR FACE
Hienoimmat leffakokemukset: Ystävät hämärän jälkeen, eksistentiaaliseksi toimintaelokuvaksi kehuttu Pakojuna keskellä yötä Sodiksessa (=ehtaa kasarivideoäksöniä) ja New Yorkissa nähty Synecdoche New York (käsikirjoitus).
Hienoin vempain: Macbook. Siirryin kotonakin Mac-maailmaan enkä ole katunut. Ainoa mikä ei onnistu, on digiboksin tallenteiden kasaaminen dvd-levyiksi. Kisassa mukana myös Tvix, PS3 ja Welhon HD-boksi.
Hienoin maantieteellinen tapahtuma 1000 kilometrin säteellä: muutto Kallioon, vrt. Marin aihepiiriä sivuava merkintä.
Hienoin maantieteellinen tapahtuma yli 1000 kilometrin säteellä: loma New Yorkissa.
Hienoin musiikkitapahtuma: Shantel Bucovina Club Orkestar Roskildessa.
Hienoin blogihetki: tissit koskettaa -merkintä.
Hienoin lehtijuttu: ylinopeus.
Onpa todella, todella kummallista.
Tajusin juuri, että minulla ei ole yhtään usb-johtoa, jonka molemmissa päissä olisi A-tyypin liittimet.
Mulla on kyllä lukuisia A-B-johtoja tai miniliittimiä tai jatkojohtoja, mutta ei yhtään A-A-letkua. Ei edes kellarivarastossa, josta sentään löytyy mm. komponenttijohto monitoria varten.
En ymmärrä, miten näin on voinut päästä käymään.
Sen sijaan en ihan täysin ymmärrä, mikä pointti on ylettömyyksiin venyvällä filmilaatukikkailulla. JFK:ssa se vielä meni jotenkin lukuisten keskenään kiistelevien todistajanlausuntojen elokuvallisena ilmiasuna, mutta Nixonissa tunnutaan loikkaavan kasimillisestä mustavalkokuvasta kolmevitoseen värifilmiin ilman sen kummempaa perustelua.
Rööperi rullaa genressään ihan mainiosti. Totta kai voi valittaa siitä, että trooppia ei uudisteta tai että päärooleissa ovat samat jätkät kuin aiemmin (mutta eikös se ole vain merkki siitä, että auteur on löytänyt ensemblensä?), mutta mielestäni juttu oli kasattu vallan pätevästi. Toisaalta minusta ensimmäinen Vares-elokuva oli vallan mainio pieni dekkaripläjäys, ja Rööperi on aavistuksen hienovaraisempi kuin se. Tosin vain aavistuksen.
Maata meren alla yllätti positiviisesti. Sympaattinen pikku elokuva nauratti ensimmäisen tunnin verran eikä jäljellejäänyt draamakakkukaan mitenkään lässähtäneeltä vaikuttanut. Lakonisista sutkauksista koostuva teksti saa hahmot näyttämään nimenomaan hahmoilta, ei ihmisiltä, mutta mitäs väliä sillä on, kun homma rullaa näin hyvin?
Paluu tulevaisuuteen 2 on palapelisuorituksena ihan kunnioitettava, sillä aika hauskasti Martyn ja Docin seikkailut menneisyydessä on saatu lomitettua ykkösosan tapahtumien joukkoon. Kokonaisuutena leffa on kuitenkin turhan juonipainotteinen, mikä tekee siitä vähemmän kiinnostavan kuin sympaattisesta ykkösosasta.
sähköpostikirjeessä väärä unsubscribe-linkkija sain vastaukseksi
Hei Olli, Ja pahoittelumme! Poistamme Sinut listalta samantien.
Sähköposti kolisi silti helmikuussa 2008, mutta koska taisin tyhmänä vastata suoraan mainoksen lähettäjän sähköpostiosoitteeseen, ei siihen koskaan vastattu.
Päivälleen vuosi ensimmäisen tapauksen jälkeen eli marraskuussa 2008 sain taas mainoksen, joten pyysin jälleen poistamaan osoitteeni listalta. Vastaus kuului Pahoittelumme tuosta kirjeeseen jääneestä ikävästä virheestä. Poistamme Sinut listalta.
Uusin tilaamaton, pyytämätön ja yllättävä mainosposti On/offilta saapui jouluaattona 2008.
Uskallan nyt sanoa, että On/offin nettimainonnasta vastaavat eivät ole tehtäviensä tasalla ja että tämä on aivan saatanallisen ärsyttävää toimintaa.
New York Timesissä arvioidaan Arto Paasilinnan uusin* romaani The Howling Miller. Koska mikään ei ole heikkoegoiselle suomalaiselle kiinnostavampaa kuin tietää mitä ne meistä ajattelee, luin jutun kuin Piru Raamatun.
Heti kärkeen Tayt Harlin vertaa Paasilinnaa Ingmar Bergmaniin ja Halldor Laxnessiin. Pian sen jälkeen todetaan kirjailijan muistuttavan kovasti myös itseään mylläriä, no slouch himself
. Paljon muuta syvällistä juttuun ei mahdukaan, joten käännyin muiden suurmedioiden puoleen. Guardianissa Maya Jaggi kirjoittaa teoksen käännöksen olevan harmillisen heikko, koska välikielenä oli ranska.
Sitten pärähtää:
Yet even a glimpse of Paasilinna’s singular vision of freedom and persecution proves beguiling.
Miten hienoa: Singular vision! Beguiling!
Vaan jopa nousee kyynikon mieleen epäilys: koska Paasilinna on nykyään kirjallinen persona non grata, voimmeko riemuita hänen varhaisteoksensa arviomenestyksestä maailmalla?
*Ilmeisesti tosiaan on niin, että Paasilinnalta on käännetty englanniksi tätä ennen vain Jäniksen vuosi.
It is Paasilinna’s gift in this gem of a novel (in Will Hobson’s pellucid translation from the French of Anne Colin du Terrail) to wring humor from the most desperate of circumstances.
pellucid (adj) 1: transmitting light; able to be seen through with clarity 2: (of language) transparently clear; easily understandable [syn: limpid, lucid, luculent, crystal clear, perspicuous] – Call of the Wild