Author Archive

VR:n verkkokauppa on huono, osa +1

Ei tämä ole enää edes hauskaa.

Ostin joulureissua varten junalipun verkkokaupasta etukäteen ja printtasin sen itse, jotta olisin mahdollisimman hyvä itsepalveluasiakas. Matkaajia on kaksi, Tiuku ja minä.

Ostamiseen muuten meni jokunen tovi, sillä VR:n pyllysuristin kertoo vasta varausprosessin lopuksi, että haluttua paikkaa ei ole saatavilla. Siis sen jälkeen, kun on varannut junan, merkinnyt haluavansa lemmikkipaikan ja kirjoittanut nimensä.

Vaan mitä tapahtuu junassa? Konduktööri kysyy, että olenko maksanut lemmikistä. Mitä ilmeisemmin en, vaikka olen varannut lemmikkipaikan. Ei muuta kuin pankkikortti esille ja vitonen lisää tilille, kiitos.

Konnari tiesi vielä kertoa, että tähän verkkokaupan lemmikkiliputtomuuspulmaan törmätään jatkuvasti, mutta hänellä ei ole selitystä siihen.

Arvon Valtion Rautatiet: kun seuraavan kerran perseilette verkkopalveluidenne kanssa, niin jaksaisitteko pyytää sovelluskehittäjää vähän kehittämään sitä verkkokauppaa pidemmälle? Voisitte samalla vaikka fiksata erikoisen ”me ei myydä lippuja öisin, koska… ööh, silloin ei kulje junia ja jos sitä paitsi verkkokauppaa ruokitaan keskiyön jälkeen, se muuttuu gremliniksi” -aikarajan.

Retorinen kysymys ennustamisesta

Hymy järjestää kilpailun, jonka voittaja pääsee tapaamaan selvännäkijää.

Mitenkähän sitä: jos nyt soittaisi Sonja Maunoselle, niin osaisiko hän kertoa, että kuka voittaa kilpailun?

Minä ja Elisa – hyvät ystävät

Minulla on ollut jo jokusen kuukauden Saunalahden liittymä, mutta onneksi vanha heilani ei unohda minua. Sain juuri tekstiviestin, jonka mukaan voin käydä maksamassa uuden matkapuhelinlaskuni Elisan verkkosivuilla. Viimeksi siinä oli vähän ongelmia, mutta käydäänpäs katsomassa, miten voisin auttaa Elisaa tällä kertaa.

Se todellakin haluaa olla kaikkialla ja kaikkien kanssa aina & ikuisesti.

Elisa #2

Kakkua ei voi sekä säästää että syödä

On aika jeesustelun.

Sekä uusimmassa Imagessa (10/2007) että uusimmassa Veli-lehdessä (6/2007) on Kalle Kinnusen kirjoittamat jutut American Gangster -elokuvasta. Tai siis tarkemmin sanottuna Imagessa on juttu Russel Crowen epäonnisesta haastattelusta ja Veljessä taasen Denzel Washingtoniin keskittyvä pläjäys.

Kumpikin juttu on itsessään ihan ok. Imagessa Kinnunen on muuntanut vähäpuheisen Crowen epähaastattelun tarinaksi siitä, miten Hollywoodin pr-koneisto toimii. Esimerkkisitaatteina toimikoon Istumme pyöreän pöydän ääressä sviitissä Mandarin Oriental -hotellin 40. kerroksessa –– Nämä 20 minuutin ryhmähaastattelut ovat megatähtien standardi. Tällaisen pressipäivät ovat oma lokeronsa elokuvateollisuudessa ja Olemme iltapäivän aikana jo ehtineet tavata American Gangsterin mutia tekijöitä –– Näyttelijäksi ryhtynyt Wu-Tang-raptuottaja RZA viihdytti melko hassuilla jutuillaan. Ratkaisun ainoa vika on siinä, että tuollaisen tempun voi tehdä vain yhdesti. Seuraavalla kerralla on pakko myöntää, että alkuperäinen ajatus meni plörinäksi ja kehittää tilalle jotain muuta.

Hassuksi tilanne muodostuu, kun lukee hieman myöhemmin ilmestyneen Veli-lehden. Siinä nimittäin Kinnunen on valinnut perinteisen tien ja kirjoittaa Washingtonista, RZA:sta ja American Gangsterista. Toisin sanoen ensin dekonstruoituaan pr-masiinan toiminnan hän on kuitenkin tuottanut samasta haastattelutilaisuudesta toisen jutun, jossa tästä läpinäkyvyydestä ei ole jälkeäkään.

Varsinaisestihan kyseessä ei ole Kinnusen vika, koska ei tuollaisista tilaisuuksista pysty kirjoittamaan kovin monta erilaista, täysijärkistä juttua. Minä en ole harjoitellut kuin kotimaisten elokuvantekijöiden kanssa ja sekin on välillä nihkeää. Voin vain kuvitella, miten pirullista homma ison meren tuolla puolen. Silti tästä jäi mälsä maku.

PS: Jos kirjoittaja sattuu syystä tai toisesta päätymään tänne, kiinnostaisi tietää, miten juttujen lähestymistavat funtsittiin toimituksen kanssa.

On kahdenlaisia argumentteja

Argumentteja on kahdenlaisia: hyviä ja triitriitrii katsokaa tuolla lentää vaaleanpunaisia mtklaisia.

Näistä jälkimmäistä käytti arvon vierailuprofessori Hannu Olkinuora Hesarin Sunnuntaidebatissa (¤), jossa hän sanoi monenlaisia asioita Yleisradiosta. Mieleeni jäi kuitenkin vain tämä:

Ylen siirtäminen yksinkertaiseen verorahoitukseen on helppo progressiivisen veron ratkaisu, mutta se heikentää tekijöiden yhteyttä asiakkaisiin.

Voidaanko tästä kääntäen päätellä, että tv-maksu on luonut tekijöille läheisen suhteen asiakkaisiin? Jos, niin miten se näkyy?

Vai pitäisikö vain sittenkin kysyä, että triitrii katsokaa lentääkö tuolla vaaleanpunaisia olkinuoria?

Sanomalehti formaatin pauloissa

Tiedät varmaan sen Iltalehden juttusarjan, jossa kaksi toimittajaa on eri mieltä viikon puheenaiheista?

Minusta se on ollut jo pitkään aivan äärimmäisen kamelinperseinen ajatus. Ei, aina ei tarvitse olla samaa mieltä asioista, mutta hyvä olisi kuitenkin olla jotain mieltä. Iltalehden valitsema formaatti pakottaa ihmiset täyttämään palstatilan, vaikka päässä ei liikkuisi yhtään ajatusta.

Viikko sitten asian todisti toimittaja Esko Liukkonen. Esko-polo oli laitettu paheksumaan Smedsin Tuntematon sotilas -sovitusta, ja jälki oli aika pahaa. Jo aloitus vie sanat suusta:

Näytelmää näkemättä on paha tuomita, mutta tuomitsenpa silti.

Nmjöösiis… ettätuota… kröö?

Tuntematon sotilas on romaani, jolla on suuri merkitys suomalaisille. Siitä on nähty kaksi elokuvaversiota, ja teatterisovitukset ovat yleensä noudattaneet Väinö Linnan tekstiä.
Tämä uusin näytelmäversio on jotain muuta. Näytelmässä murhataan Halonen. Rajua! Myös Niinistö menettää henkensä. Hurjaa!

Jos asia ei käynyt vielä aloituslauseesta selväksi, niin viimeistään nyt Esko myöntää avoimesti, ettei hän tiedä yhtään mitä kirjoittaisi (lihavointi alkutekstistä):

Mitä seuraavaksi? Kutsutaanko ensi vuonna viimeiset elossa olevat sotiemme sankarit katsomaan näytelmän esitystä, jossa ufot hyökkäävät Suomen armeijan kimppuun?
Tuntemattoman lisäksi uusia versioitahan voisi tehdä muistakin suomalaisille tutuksi tulleista hahmoista. Miltäpä kuulostaisi ”Suomisen Olli – elämäni narkkarina” tai ”Pekka ja pätkä sarjamurhaajina”? Jättäkää Tuntematon rauhaan.

Päivän optimistisin tv-tiedote

Sähköposti kertoi näin:

Jo 20 vuoden ajan suomalaiset hurmannut Kauniit ja rohkeat -tähti John McCook (Eric Forrester) on faniensa tavattavissa sarjan virallisilla nettisivuilla joulukuun 4. ja 5. välisenä yönä klo 02 Suomen aikaan osoitteessa: www.boldandbeautiful.com. Fanit ympäri maailmaa voivat lähettää sivuston viestiosiossa (Message board) kysymyksiä Johnille reaaliajassa saaden vastauksia kysymyksiinsä suoraan tähdeltä itseltään.

Pitää olla melkoisen vannoutunut fani, jotta jaksaa kahdelta yöllä mennä tsättäilemään Ericin kanssa.